Suffragette

Kirjoittanut

"Jos mies voi taistella vapaudestaan, voi nainenkin taistella omastaan."

Vuonna 1912 Lontoossa Maud Watts työskentelee päivisin pesulassa ja muutoin huolehtii kodistaan sekä miehestään Sonnysta ja pienestä pojastaan Georgesta. Vahingossa Maud tulee ajautuneeksi osaksi naisten äänioikeuksien puolesta taistelevien naisten mielenilmausta ja hänet pidätetään. Pidätys tekee Maudista hylkiön omassa yhteisössään, eikä aviomieskään katso tapahtunutta hyvällä. Kun Sonny lopulta ajaa Maudin kadulle ja kieltää tapaamasta Georgea, ei Maudilla ole enää mitään menetettävää vaan hän antautuu täysin suffragetti-liikkeelle.
Suffragette on Sarah Gavronin ohjaama elokuva vuodelta 2015. Se pohjautuu tositapahtumiin 1910-luvun Iso-Britanniasta, mutta hahmot ovat suurimmalta osin fiktiivisiä.

Kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi päätin katsoa elokuvan liittyen erittäin tärkeään aiheeseen eli naisten äänioikeuden historiaan ja Suffragette on itse asiassa ainoa elokuva, jonka tiedän, joka nostaa kyseisen aiheen keskeiseksi teemakseen. Suffragetti-aihetta ovat toki sivunneet monet muutkin elokuvat, päällimmäisinä mieleen tulevat ainakin Maija Poppanen (1964) ja Enola Holmes (2020). Nyt oli kuitenkin aika katsoa Suffragette, edellisestä katsomiskerrasta on kuitenkin useampi vuosi aikaa.

"Naisilla ei ole rauhallisuutta eikä mielen tasapainoa poliittisiin asioihin."

Suffragetti-liike sai alkunsa 1900-luvun alun Iso-Britanniassa. Emmeline Pankhurst perusti vuonna 1903 Women's Social and Political Union -järjestön, joka oli naisasialiikkeen äärilaitaa ja kampanjoi naisten äänioikeuden puolesta suoran toiminnan kautta. Alunperin suffragetit olivat naisten äänioikeuden maltillisia puolustajia, mutta myöhemmin myös ääriliikkeen jäsenet alkoivat kantaa kyseistä nimeä. Naiset kampanjoivat oikeuksiensa puolesta näyttävästi suurten mielenosoituksien ja sabotaasin keinoin.

Suffragette kertoo hyvin kattavasti tuon ajan tapahtumista, eikä oikeastaan yksikään osio jää käsittelemättä. Katsoja saa nähdä mielenilmaukset, postilaatikoiden räjäytykset, ilkivallan, pidätykset sekä vankilassa nälkälakon aloittaneiden naisten pakkoruokinnan. Elokuvassa Maudin silmät alkavat pikkuhiljaa avautua ja hän alkaa nähdä koko ajan enemmän epäkohtia naisten kokemassa kohtelussa; pesulassa naiset tekevät miehiä pidempää päivää ja raskaampaa sekä vaarallisempaa työtä, mutta saavat silti vähemmän palkkaa, naisella ei ole oikeutta omiin lapsiinsa, eikä poliisi puutu naisten kokemaan väkivaltaan ja häirintään. Osittain tuttuja elementtejä jopa nyky-yhteiskunnasta.

Vaikka naisten keinot omien oikeuksiensa ajamiseksi ovatkin ajoittain hyvin radikaaleja, eivät suffragetit kuitenkaan koskaan vahingoittaneet ketään. Toisin kuin taas heitä itseään vahingoitettiin niin poliisin toimesta kuin myös vankilassa esimerkiksi pakkoruokinnalla. Pakkoruokinta sekä nälkälakot aiheuttivat joitakin kuolemia, mutta suffragetti-liikkeen kuuluisin marttyyri käveli kuningas Yrjö V:n hevosen eteen laukkaradalla ja menehtyi vammoihinsa neljä päivää myöhemmin. Hänen nimensä oli Emily Davidson ja hänet nähdään myös elokuvassa Natalie Pressin esittämänä.

Carey Mulligan nähdään pääroolissa Maudina. Alkuun Maud vaikuttaa hahmona aika heikolta ja tahdottomalta. Hän on vain hiljaisesti hyväksynyt oman osansa maailmassa, mutta kun hänen maailmansa kohtaa suffragettien maailmankatsomuksen, alkaa Maud heidän kauttaa saada lisää voimaa sekä eritoten omaa tahtoa. Maudin mentor-hahmoa, Edith Ellynia, näyttelee Helena Bonham Carter, joka tapansa mukaan on aina hyvä (ja on muuten Britannian tuon ajan pääministerin, naisten äänioikeutta kovasti vastustaneen H. H. Asquithin lapsenlapsenlapsi). Edithin hahmo on fiktiivinen, mutta hänen esikuvinaan on käytetty Edith Garrudia ja Edith New'ta, jotka kumpikin olivat tunnettuja suffragetteja. Garrud oli Britannian ensimmäinen naispuolinen jujutsun opettaja sekä yksi ensimmäisiä naispuolisia kamppailulajien opettajia länsimaissa. New taas oli toinen kahdesta ensimmäisestä suffragetista, jotka käyttivät vandalismia asiansa ajamiseen. Edith Ellynin hahmo on sekoitus näitä kahta ja valmis menemään loppuun asti saadakseen äänensä kuuluviin, mistä hänen miehensä on toisinaan hyvinkin huolissaan vaimon kunnon mennessä huonompaan suuntaan lukuisten vankilapäivien ja nälkälakkojen vuoksi.

Myös oikeasti olemassa olleita henkilöitä nähdään elokuvassa muutamia aiemmin jo mainitsemani Emily Davidsonin lisäksi. Britannian valtiovarainministeri David Lloyd Georgea näyttelee Adrian Schiller, kuningas Yrjö V:tä Simon Gifford sekä suffragettien johtaja Emmeline Pankhurstia Meryl Streep. Elokuvaa kovasti mainostetaan Streepin nimellä ja kuvalla, mutta hänen ruutuaikansa jää maksimissaan kahteen minuuttiin. Pankhurstin hahmo kuitenkin kummittelee muiden hahmojen puheissa vähän väliä.

"Jos annamme naisille äänen, sosiaalinen rakenne kärsii."

Elokuvan päätyttyä, ennen lopputekstejä, näytetään lista joistakin maista sekä vuosista, jolloin nämä maat antoivat naisille oikeuden äänestää. Suomi kuitenkin puuttuu listalta, vaikka oli kolmas maa koko maailmassa ja ensimmäinen Euroopassa, joka antoi naisille äänioikeuden. Vuosi oli 1906 ja vuotta myöhemmin Suomesta tuli ensimmäinen maa maailmassa, jossa valittiin naiskansanedustajia. Iso-Britanniassa naiset saivat äänioikeuden vasta 1928, yli kaksikymmentä vuotta Suomen jälkeen.

Sukupuolten välinen tasa-arvo on vielä tänäkin päivänä tärkeä asia, jota täytyy edelleen vaalia ja jonka eteen täytyy tehdä työtä. Täydellistä tasa-arvoa ei ole saavutettu missään maassa, vaikka jo pelkästään sadassa vuodessa asiat ovat kokeneet hurjan muutoksen. Suffragetti-liike sai Iso-Britanniassa aikanaan paljon näkyvyyttä omalla aktivismillaan ja samalla vei myös yli tuhat brittinaista vankilaan. Nämä naiset eivät kuitenkaan luovuttaneet missään vaiheessa vaan jatkoivat oman asiansa puolesta taistelua - toiset jopa kuolemaan asti. Jos naiset eivät olisi vaatineet ääntä itselleen, kuultaisiinko heitä vieläkään?

Mikään ei ikinä muutu, jos joku ei vaadi muutosta.


Helmet-elokuvahaasteeseen numerolla 35. Elokuvassa on vahvoja tyttö- tai naishahmoja


Muita elokuvia, kirjoja ja sarjoja naisista, tytöistä, aktivismista ja feminismistä




Suffragette

Ohjaus: Sarah Gavron
Käsikirjoitus: Abi Morgan
Sävellys: Alexandre Desplat
Tuotantomaa: Iso-Britannia
Julkaisuvuosi: 2015
Kesto: 106 min
Ikäraja: K12
Päärooleissa:
Carey Mulligan - Maud Watts
Helena Bonham Carter - Edith Ellyn
Ben Whishaw - Sonny Watts
Brendan Gleeson - komisario Steed
Meryl Streep - Emmeline Pankhurst

Kommentit

Lähetä kommentti