7/31: Kannibaalielokuva - We Are What We Are


Uskovainen Parkerin perhe tahtoo pysytellä erossa ympäröivästä yhteiskunnasta. Perhe valmistautuu vuosittaiseen uskonnolliseen rituaaliinsa, kun äiti yllättäen kuolee ja kahden teini-ikäisen tyttären on täytettävä hänen paikkansa. Isä Parker luovuttaa tyttärilleen päiväkirjan, jota perheenjäsenet ovat kirjoittaneet aina 1700-luvulta saakka. Päiväkirja paljastaa tytöille perheen synkimmät salaisuudet ja rituaalit, joita he noudattavat yhä tänäkin päivänä. Pian on taas lammasjuhlan aika ja tällä kertaa on tytärten vuoro tuoda lihaa pöytään.

We Are What We Are on Jim Micklen ohjaama elokuva vuodelta 2013. Se on amerikkalainen uudelleenfilmatisointi vuoden 2010 meksikolaisesta elokuvasta Somos lo que hay.

We Are What We Are on hyvin hidastempoinen elokuva ja ensimmäiset puoli tuntia tuntuu siltä, että se on pelkkä perhedraama siitä, kuinka perheen voimasuhteet muuttuvat äidin äkillisen kuoleman jälkeen. Alku on kuitenkin hyvin tärkeä ja mielenkiintoinen osa elokuvaa, sillä se luo pohjan kaikelle, mitä sen jälkeen tapahtuu.

Alussa katsoja näkee, kuinka isä murtuu saatuaan viestin vaimonsa kuolemasta. Tyttäret ovat haluttomia ottamaan äitinsä paikkaa perheessä ja pieni poika tuntuu toisinaan jäävän täysin heitteille. Samaan aikaan kuolinsyyntutkija Barrow alkaa epäillä äidin kuolinsyytä sekä lähialueen kadonneiden ihmisten määrää viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

Elokuvan ehdoton helmi on Julia Garnerin näyttelemä 14-vuotias Rose Parker, perheen keskimmäinen lapsi, jonka tunteet välittyvät hyvin ruudun toiselle puolen saakka. Bill Sagen isä Parker on pelottava kaikessa vainoharhaisuudessaan ja kuvausten aikaan vain seitsemänvuotias James Gore tekee varsin pätevää työtä roolissaan Rory Parkerina. Eikä tietenkään sovi unohtaa Iris Parkerin roolissa nähtävää Ambyr Childersia. Hän antaa kaikkensa perheen vanhimpana tyttärenä, joka käy henkistä kamppailua äitinsä paikan ottamista, perheensä perinteitä ja omia moraalikäsityksiään vastaan.

We Are What We Are on elokuva perheestä, joka seuraa sukunsa 1700-luvulta saakka mukanaan kantamaa traditiota, eikä uhraa ajatustakaan sille, että ajat ovat voineet kenties muuttua sitten kolmensadan vuoden takaisten nälkävuosien. Tästä elokuvan nimikin - We Are What We Are, me olemme mitä olemme. Se saa miettimään, kuinka paljon maailma ympärillämme on muuttunut viimeisten parinsadan vuoden aikana, mutta ihmiskunta edelleen pitelee tiukasti kiinni omista traditioistaan aivan kuin pelkäisi päästää niistä irti.

We Are What We Are on kannibaalielokuvien aatelia. Jos antaisin tälle arvosanan yhdestä viiteen tähteen, tämä saisi neljä tai neljä ja puoli. Elokuva on hienosti rakennettu. Kuten jo aluksi kerroin, se alkaa perhedraamana, kunnes jännitys alkaa pikkuhiljaa kasvaa kohti huippuaan. Äänitehosteita ja musiikkeja on käytetty hyvin tunnelman luomisessa, jo pelkkä pieni risahdus muutoin hiljaisessa kohtauksessa saa sydämen pamppailemaan. Elokuva on myös visuaalisesti hyvin kauniisti kuvattu.

Tämä elokuva menee heittämällä, jo heti ensimmäisen katsomiskerran jälkeen, suosikkikauhuelokuvieni joukkoon.


Kannibaalielokuva on kauhun alagenre, jossa (kuten nimikin jo kertoo) juoni pyörii jollakin tapaa kannibalismin, tai oikeastaan antropofagian eli ihmissyönnin, ympärillä. Kannibaalielokuvat nähdään valitettavan usein ihmissyönnillä mässäilynä, kidutuksena ja tappamisena, jota ne eivät aina kuitenkaan ole. Genren tunnetuimmat elokuvat toki edustavat tätä ääripäätä, mutta siistimpiäkin esimerkkejä on, kuten norjalainen elokuva Kalmo (2020), Hannibal (2001), Maailma vuonna 2022 (1973) sekä musikaali Sweeney Todd: Fleet Streetin paholaisparturi (2007), jossa nähtävä väkivalta ja verenvuodatus ovat hyvin teatraalisella tavalla toteutettuja.

1970-80-lukujen vaihteessa oli lyhyt kannibaalielokuvien buumi, jonka aikana erityisesti Italiassa kunnostauduttiin tällä saralla. Nämä elokuvat kertoivat usein länsimaisista ihmisistä, jotka matkasivat viidakoihin tutkimusmatkoille ja jäivät armottomien kannibaaliheimojen saaliiksi. Elokuvat sisälsivät hyvin graafista väkivaltaa ja usein jopa aitoja eläintappoja. Tunnetuin esimerkki on klassikon asemaan noussut Cannibal Holocaust (1980). Muita tunnettuja elokuvia tuolta ajalta ovat Man From Deep River (1972), Last Cannibal World (1977) ja Cannibal Ferox (1981). Lisäksi vuonna 2013 ilmestyi Eli Rothin ohjaama elokuva The Green Inferno, joka on kunnianosoitus tuon ajan kannibaalielokuville.




We Are What We Are

Ohjaus: Jim Mickle
Käsikirjoitus: Jim Mickle ja Nick Damici, Jorge Michel Graun elokuvan Somos lo que hay pohjalta
Sävellys: Jeff Grace, Darren Morris ja Phil Mossman
Tuotantomaa: Yhdysvallat
Julkaisuvuosi: 2013
Kesto: 105 min
Ikäraja: K16
Pääosissa:
Bill Sage - Frank Parker
Ambyr Childers - Iris Parker
Julia Garner - Rose Parker
Jack Gore - Rory Parker
Michael Parks - Tohtori Barrow

Kommentit