Gourmet Club

Yläluokkaisessa Gourmet Clubissa jokainen jäsen tuo vuorollaan mukanaan salaisen ainesosan, josta kokki valmistaa aterian. Jos kukaan ei kykene arvaamaan ainesosaa, saa sen tuonut suuren rahasumman itselleen. Tohtori Paavo Ylönen kamppailee rahavaikeuksien kanssa, kun vuoro osuu hänen kohdalleen. Hän tarjoilee illallisella aterian, jonka salaista ainesosaa kukaan ei osaa arvata. Sillä on kuitenkin odottamaton vaikutus, joka saa jäsenet tahtomaan lisää.

Gourmet Club on Juha Wuolijoen ohjaama televisioelokuva vuodelta 2004. Se sai julkaisuvuonnaan parhaan tv-elokuvan Venla-palkinnon.

Suomalaisia elokuvia tulee katsottua aivan liian vähän. Jotenkin en vain ole koskaan oikein jaksanut innostua niistä - muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Mielestäni Suomessa tehdään hyvää draamaa ja hyviä lasten elokuvia. Komedia taas... no, se on hankala laji. Suomessa kuitenkin taidetaan pikimusta huumori, joten miksei sitä hyödynnetä enemmän?

Gourmet Club on tästä hyvä esimerkki. Sen huumori ei ole vain ääliömäistä kohellusta, kuten komedioissa (muissakin kuin vain suomalaisissa) yleensä vaan sen sijaan hyvin tarkkaa, nerokasta ja taidokkaasti kirjoitettua. Hyvin suuri osa huumorista perustuu sanaleikkeihin.

Toisinaan elokuvan tunnelma on kuin jostakin vanhasta 1950-lukua kuvaavasta agenttielokuvasta, jopa film noir tulee hieman mieleen musiikin, puvustuksen ja visuaalisuuden perusteella. Elokuva on täynnä kaunista kameratyöskentelyä ja se on taitavasti editoitu. Tästä voisi moni elokuvantekijä ottaa oppia.

Näyttelijäkaarti on täynnä kokemuksen tuomaa varmuutta. Vanhempien herrasmiesten omaa privaattiklubia on miellyttävää katsella, eikä yksikään hetki tunnu teennäiseltä. Viiden miehen joukkiosta esiin parhaiten nousee tietysti pääroolin Paavo Ylösenä tekevä Hannu-Pekka Björkman, joka hyvin hienovaraisesti tulkitsee velkaongelmien kanssa painivaa tohtoria. Kari Ketonen tekee roolin niljakkaana pankkiiri Henri Walleniuksena, joka mielii päästä mukaan klubiin, vaikka ei kuulukaan yläluokkaan. Wallenius on tarinan antagonisti, jonka laskelmoiva olemus saa välittömästi olemaan pitämättä hänestä. Kari Ketosen valinta konnan rooliin oli ensin melkoinen yllätys itselleni, mutta toimii hyvin Ketosen ollessa suunnilleen päätä lyhyempi muita näyttelijöitä (ja kaiken tietysti kruunaa aivan elokuvan loppupuolella nähtävä kohtaus, jota en spoilaa, mutta jossa Ketosen pienikokoisuus myös käytetään hyvin hyödyksi). Pienessä, mutta sitäkin tärkeämmässä roolissa kokki Orsino Mangiacavallona nähdään amerikkalaisnäyttelijä Michael Badalucco, joka on rooliaan varten opetellut puhumaan suomea - ja vieläpä täysin ymmärrettävästi. Respect.

Gourmet Club on elokuva täynnä mustaa huumoria. Se on visuaalisesti kaunis ja näyttävä kokonaisuus. Yläluokan herrojen kesteistä tulee väistämättäkin mieleen elokuvan Punainen lohikäärme (2002) alkukohtaus, jossa Hannibal Lecter tarjoilee omalle seurueelleen näiden tietysti tietämättä sinfoniaorkesterin huilistin lihaa. Huolimatta hieman samanlaisesta asetelmasta Gourmet Club on siistimpi ja hienovaraisempi elokuva, mistä kertoo jo sen ikärajakin, joka on vain K3. Sopii siis myös herkemmälle katsojalle. Gourmet Clubia katsoessa kävi mielessä, että pitäisi ehkä useamminkin katsoa vähemmän tunnettuja suomalaisia elokuvia, sillä sieltä saattaisi löytyä tämän kaltaisia helmiä.

"Jos tahdot lojaalisuutta, hanki cockerspanieli."

Helmet-elokuvahaasteeseen numerolla 3. Suomen elokuvasäätiön tukema elokuva 

Gourmet Club

Ohjaus: Juha Wuolijoki

Käsikirjoitus: Pekko Pesonen ja Juha Wuolijoki, Philip ja Raymond Mackintoshin alkuperäiskäsikirjoituksen pohjalta

Sävellys: Leri Leskinen ja DJ Slow

Tuotantomaa: Suomi

Julkaisuvuosi: 2004

Kesto: 65 min

Ikäraja: K3

Päärooleissa:

Hannu-Pekka Björkman - Paavo Ylönen

Kari Ketonen - Henri Wallenius

Antti Litja - Castrén

Michael Badalucco - Chef Orsino Mangiacavallo