Varhaiseläkkeelle vetäytynyt FBI-agentti Will Graham palaa takaisin töihin tutkimaan Hammaskeiju-nimellä tunnettua sarjamurhaajaa. Graham on aikoinaan onnistunut toimittamaan itsensä Hannibal Lecterin telkien taakse ja joutuu nyt jälleen palaamaan Lecterin luo onnistuakseen ymmärtämään murhaajan mieltä. Heillä on aikaa seuraavaan täysikuuhun asti löytää murhaaja ennen kuin tämä iskee jälleen.
Punainen lohikäärme on Brett Ratnerin ohjaama elokuva vuodelta 2002. Se pohjautuu Thomas Harrisin samannimiseen romaaniin vuodelta 1981. Se on esiosa vuoden 1991 elokuvalle Uhrilampaat ja vuoden 2001 elokuvalle Hannibal.
Punainen lohikäärme on visuaalisesti hyvännäköinen elokuva, vaikka ei kerronnassaan pääsekään samalle tasolle edeltäjänsä kanssa - mutta Uhrilampaat nyt tuleekin aina olemaan sarjan paras. Siitä huolimatta elokuvan tarina on tiivis paketti, joka kyllä jaksaa kantaa alusta melkein loppuun asti. Alkukohtaus on yksi parhaita koko elokuvassa. Loppu sen sijaan eroaa aika radikaalillakin tavalla kirjan lopusta ja tuntuu, että tässä on nyt vain menty helpoimman kautta. Jos kirjaa ei tunne, se toki toimii oikein hyvin ja tuo asiat edes jonkinlaiseen päätökseen.
Elokuvassa on monia kohtauksia, jotka kertovat antagonistin, Hammaskeiju-murhaajan, tarinaa samaan aikaan pääjuonen kanssa. Myös Harris on kirjassaan (kuten myös Uhrilampaissa) kirjoittanut osan luvuista antagonistin eli tällä kertaa Francis Dolarhyden näkökulmasta. Nämä luvut ja kohtaukset tuovat kiinnostavan ulottuvuuden tarinaan ja kasvottoman, taustattoman murhaajan sijaan katsoja/lukija pääsee tutustumaan tämän elämään ja maailmaan syvemmin. Ralph Fiennes onnistuu jälleen kerran antagonistiroolissaan, tappajana, jossa on kaksi puolta - on ihminen ja mielipuoli.
Pääroolissa Will Grahamina nähdään Edward Norton, joka kirjan perusteella ei olisi oma ensimmäinen valintani kyseiseen rooliin, mutta hän tekee sen hyvin. Kirjassa Punainen lohikäärme Willin perheeseen vaimo Molly sekä tämä poika Willy, elokuvassa taas poika on myös hänen ja nimeltään Josh.
Anthony Hopkins on edelleen, kymmenen vuotta ensimmäisen elokuvan jälkeen, iskussa yhdessä ikonisimmista rooleistaan. Hän on ehdottomasti paras mahdollinen näyttelijä esittämään Hannibalia. Myönnettäköön toki, etten ole koskaan nähnyt vuoden 1986 elokuvaa Psykopaatin jäljillä, joka on myös kirjan Punainen lohikäärme pohjalta tehty. Olen kyllä utelias joskus katsomaan sen ja vertailemaan näitä kahta keskenään, että kumpi onnistuu ja missä asioissa sekä tietysti nähdä Brian Coxin versio Hannibal Lecteristä.
Emily Watson tekee hienon roolin sokeana, persoonaltaan hyvin viattomana ja sinisilmäisenä Reba McClanena, joka ajautuu Francis Dolarhyden pauloihin. Philip Seymour Hoffmanin esittämä Freddy Lounds sen sjaan on hirveän rasittava hahmo ja itse asiassa tämän roolin takia aikoinaan välttelin Hoffmanin elokuvia joitakin vuosia, sillä hänet nähdessäni en kyennyt ajattelemaan mitään muuta kuin tuota roolia. Hoffmanin sijaisnäyttelijä Keii Johnson palkittiin Taurus World Stunt Awardsilla kategoriassa Best Fire Stunt ja varsin ansaitusti. Kyseinen hetki on elokuvan vaikuttavimpia.
Punainen lohikäärme on hyvin toimiva elokuva, vaikkei olekaan kerronnassaan yhtä vahva kuin Uhrilampaat. Paketti kuitenkin pysyy kasassa erityisesti osaavien, vahvojen näyttelijöiden ansiosta, eikä ohjauksessakaan moitittavaa ole. Elokuva sisältää useampiakin todella ikonisia kohtauksia, joita on vaikea jälkikäteen unohtaa - ei sillä, että sellaiselle olisi tarvettakaan.
Punainen lohikäärme | Red Dragon
Ohjaus: Brett Ratner
Käsikirjoitus: Ted Tally, Thomas Harrisin romaanin pohjalta
Sävellys: Danny Elfman
Tuotantomaa: Yhdysvallat, Saksa
Julkaisuvuosi: 2002
Kesto: 124 min
Ikäraja: K18
Päärooleissa:
Edward Norton - Will Graham
Anthony Hopkins - Hannibal Lecter
Ralph Fiennes - Francis Dolarhyde
Emily Watson - Reba McClane
Kommentit
Lähetä kommentti