Sebastian Fitzek: Terapia

Psykiatri Viktor Larentzin elämä tuhoutui neljä vuotta sitten, kun hänen 12-vuotias tyttärensä katosi. Ennen katoamistaan Josy oli jo vuoden ajan kärsinyt mystisestä sairaudesta, jota kukaan ei kyennyt diagnosoimaan. Viktor on lopettanut ammattinsa harjoittamisen ja vetäytynyt kaukaiselle Pohjanmeren saarelle. Siellä hänen ovensa taakse ilmestyy skitsofreniasta kärsivä kirjailija Anna Spiegel, joka uskoo kirjoittamiensa hahmojen olevan totta. Annan viimeisimmässä romaanissa on ollut tuntemattomasta sairaudesta kärsivä tyttö, joka katoaa. Viktor ottaa Annan potilaakseen ja pian menneisyyden traumat alkavat nousta jälleen pintaan.

Terapia on Sebastian Fitzekin kirjoittama romaani vuodelta 2006. Se on Fitzekin esikoisteos.

Kun puoli tuntia oli kulunut, hän tiesi, ettei näkisi tytärtään enää. Josephine oli avannut oven, kääntynyt vielä kerran katsomaan taakseen ja mennyt sitten sisään vanhan miehen luo. Mutta ulos hänen pieni kaksitoistavuotias tyttärensä ei enää tulisi, siitä hän oli varma.

Onnistuinpa viimeinkin saamaan käsiini Sebastian Fitzekin ensimmäisen romaanin. Olen halunnut lukea Terapian jo pitkän aikaa, mutten ole tätä ennen onnistunut löytämään sitä mistään. Nyt se sitten vihdoin tarttui kirjastosta käteeni.

Luin viime vuonna neljä Fitzekin romaania, eikä Terapia lainkaan poikkea niiden kaavasta. Tarina on niin täynnä päätähuimaavia juonenkäänteitä, ettei meinaa perässä pysyä. Ensimmäiset noin viisikymmentä sivua luettuani olin kehittänyt omassa päässäni jo vähintään viisi eri skenaariota siitä, mitä on meneillään ja mitä Josylle on tapahtunut.

Terapia on selkeästi tarinavetoinen kertomus ja siitä syystä suurin osa hahmoista jää aika etäisiksi. Oikeastaan ainoa hahmo, joka saa lihaa luidensa ympärille, on päähenkilö Viktor, joka onkin helposti samaistuttavissa oleva hahmo. Tyttären katoaminen neljä vuotta aiemmin on päättänyt hänen elämänsä ja hän yrittää yhä toipua tapahtuneesta sekä löytää selitystä Josyn selittämättömälle katoamiselle tarttumalla jopa kaikkein heiveröisimpiin oljenkorsiin. Muiden hahmojen etäisyys tavallaan selittyy tarinan kuluessa, joten en siihen puutu sen enempää. Terapia on kuitenkin täynnä kiinnostavia hahmoja, joista olisin mieluusti lukenut enemmänkin.

Volvo kiisi huimaa vauhtia kohti ajoradan päätä, nousi ilmaan ja lensi useita metrejä Pohjanmeren aaltojen yllä, kunnes viimein kääntyi alas. Viktor tuijotti tuulilasin läpi, yritti erottaa jotain valonheittimien heikossa kajossa. Mutta edessä ei näkynyt mitään muuta kuin äärettömän suuri valtameri, joka nielaisisi heidät kohta. Josyn, auton ja hänet.

Terapiassa on niin paljon juonenkäänteitä, etenkin loppua kohden, että toisinaan hihkuin innosta (en kirjaimellisesti), että olin osunut oikeaan ja toisinaan olin pettynyt, etten ollutkaan oikeassa. Kirjan lopussa saatoin onneksi olla tyytyväinen siihen, että edes jossakin asiassa olin osunut oikeaan. Jossakin kohtaa lukiessa kävi mielessä jopa vuoden 2010 elokuva Suljettu saari (se perustuu samannimiseen kirjaan, mutta olen nähnyt vain elokuvan) - ja tämä siis ei ole juonipaljastus vaan syrjäinen saari sekä päähenkilöpsykiatri, joka koettaa selvittää katoamista vain toivat itselleni muistikuvia kyseisestä elokuvasta.

Lukijana sitä tahtoisi vain niin kovasti tietää, mitä Josylle on tapahtunut ja miksi, joten eteenpäin on pakko koko ajan vain jatkaa. Itse luin kirjan läpi vain kolmessa päivässä, mutta jos minulla vain olisi ollut enemmän aikaa, yksi päivä olisi riittänyt. Se kertoo aika paljon tarinan vetovoimasta sekä siitä, kuinka helppoa sitä on lukea eteenpäin. Tai oikeastaan on pakkokin lukea.

Psykologisen trillerin ystäville Fitzekin kaikki romaanit tarjoavat kiinnostavaa luettavaa. Itselleni Terapia on sieltä kiinnostavimmasta päästä, vaikka toki olen pitänyt jokaisesta lukemastani. Pieniä vihjeitä tippuu tarinan edetessä ja nivoutuu lopulla yhteen ratkaisuksi. Terapia onnistuu pitämään jännitteen yllä aina loppuun saakka, eikä vielä viimeisilläkään sivuilla päästä otteestaan.

Tässä samassa olotilassa hän oli ollut viimeiset neljä vuotta: hän oli odottanut. Peläten. Vastauksia etsien. Hän oli käynyt mielessään läpi satatuhatta erilaista versiota. Oli antanut tyttärensä kuolla satatuhatta erilaista kuolemaa ja lopuksi kuollut ne itse.

**

Sebastian Fitzek (s. 13.10.1971) on saksalainen kirjailija sekä Saksan menestynein jännityskirjailija. Ennen uraansa Fitzek opiskeli lakia, kunnes julkaisi esikoisteoksensa Terapia (2006). Fitzek on kirjoittanut uransa aikana parikymmentä romaania.

Romaanin Terapia pohjalta on tehty samanniminen näytelmä, joka sai ensi-iltansa syyskuussa 2016 Berliner Kriminal Theaterissa.


Sebastian Fitzek: Terapia (Die Therapie), 2006. Suomentanut Sanna van Leeuwen. 301 s.


Helmet-lukuhaasteeseen numerolla 40. Kirjassa hylätään jotain


Lue myös:

Kommentit