Kolme amerikkalaista taideopiskelijaa on Roomassa taidekurssilla ja aikeissa suunnata lomalle Prahaan. Kurssin alastonmalli Axelle kuitenkin suostuttelee heidät lähtemään kanssaan kylpylomalle Slovakiaan. Samaan aikaan liikemies Todd sekä hänen ystävänsä Stuart ovat myös matkalla kohti Slovakiaa, mutta heidän aikeensa ovat hieman erilaiset.
Hostel: Part II on Eli Rothin ohjaama elokuva vuodelta 2007. Se on jatko-osa vuoden 2006 elokuvalle Hostel.
Hostel: Part II alkaa kohtauksella, joka paljastaa, kuinka ensimmäisen elokuvan hengissä selvinnyt on päässyt eteenpäin elämässään. Tämän kohtauksen jälkeen alkaa elokuvan oma tarina, jonka keskiössä on kolme nuorta amerikkalaista naista. Tavallaanhan tämä jatko-osa kertoo saman tarinan kuin ensimmäinenkin, mutta pääkolmikon sukupuoli vain on vaihtunut. Jatko-osassa katsoja pääsee myös tutustumaan paremmin siihen, mitä on tämän kaiken turistikaupan keskiössä sekä tapahtumien toiseen puoleen, eikä näe kaikkea vain sinisilmäisten turistien näkökulmasta.
Ja mitäpä olisi myöskään Hostel-elokuva ilman naisten esineellistämistä? Se ei onneksi ole yhtä räikeää kuin ensimmäisessä elokuvassa, mutta silti tiettyjen hahmojen toimesta naishahmoja kohdellaan vain objekteina, lihakimpaleina, jotka eivät ole ihmisiä lainkaan. Samaan aikaan elokuva onnistuu kuitenkin olemaan tavallaan myös kritiikki toksiselle maskuliinisuudelle ja sitä alleviivataan Toddin ja Stuartin välisellä vastakohtaisuudella. Todd on toksisen maskuliinisuuden esikuva, alfamies, joka on paljon puhetta, mutta vähän tekoja, kun taas Stuart betamiehenä on henkisesti vaimonsa kastroima, täynnä vihaa ja turhautumista. Miesten kohtalot elokuvan lopussa viimeistelevät kritiikin, Stuartin kohdalla aivan kirjaimellisesti. Vastakohtaisuutta käytetään myös Toddin ja Stuartin valmistautuessa kidutukseen, kun kohtauksen taustalla soitetaan kaunista musiikkia.
Pääkolmikko Bethina, Whitneyna ja Lornana nähdään Lauren German, Bijou Phillips ja Heather Matarazzo. Jokainen hoitaa oman tonttinsa, mutta Lauren German jättää toiset varjoonsa voimakkaalla roolisuorituksellaan, joka vain voimistuu loppua kohden. Whitneyn Slovakiassa tapaamaa Miroslavia näyttelee Stanislav Ianevski (Harry Potter -elokuvien Viktor Krum!). Toddia ja Stuartia näyttelevät Richard Burgi ja Roger Bart, joita minun on toisinaan vaikea ottaa vakavasti sen jälkeen, kun on molemmat nähnyt televisiosarjassa Täydelliset naiset (2004-2012), jonka olen katsonut läpi useita kertoja. Malli Axellen roolin tekee Suomessa syntynyt Vera Jordanova ja metsästysklubin johtaja Sasha Rassimovia näyttelee Slovakian entinen kulttuuriministeri Milan Kňažko. Cameo-roolin italialaisena kannibaalina tekee pahamaineisen Cannibal Holocaustin (1980) ohjaaja Ruggero Deodato.
Hostel: Part II on teemallisesti hyvin samanlainen kuin ensimmäinenkin. Vaikka onkin gore-elokuva, siinä väkivalta kuitenkin palvelee tarkoitusta, eikä ole mukana vain shokkiarvonsa vuoksi. Elokuva on kritiikki länsimaisen yhteiskunnan väkivallan nälälle. Hostel-elokuvat vain vievät kritiikin äärimmäisyyksiin kertoen tarinaa ihmisistä, jotka ovat valmiita maksamaan kymmeniä tuhansia saadakseen tuon nälkänsä tyydytetyksi. Samaan aikaan Hosteleita on epämukava katsoa, sillä ei ole millään tapaa poissuljettu skenaario, etteikö tuollaista tapahtuisi oikeastikin. Triviaa: Eli Rothin oli alunperin tarkoitus tehdä Hosteleista mokumentti tällaisista murhalomista, mutta idea kaatui siihen, ettei hänen onnistunut löytää aiheesta uskottavia todisteita.
Se täytyy vielä mainita erikseen, että elokuvassa nähtävä niin kutsuttu Elizabeth Báthory -kohtaus on elokuvan parasta antia. Kohtauksena se on lähestulkoon täydellinen. Sen visuaalisuus ja etenkin äänisuunnittelu ovat täysin omaa luokkaansa muuhun elokuvaan verrattuna. Jokainen varjo, kynttilänvalo, askel ja raapimisen äänet saavat kylmät väreet kulkemaan pitkin selkää.
Elokuvan absurdi lopetus on hyvin pimeää huumoria, eikä siinä kohden ole enää varma, pitäisikö itkeä vai nauraa.
 |
| Ruggero Deodato italialaisena kannibaalina. |
Kidutuskauhu, toiselta nimeltään gore, on kauhun alagenre, jossa nimensä mukaisesti on suuri rooli äärimmäisen sadistisella väkivallalla. Hahmot joutuvat usein kidutetuksi sekä fyysisesti että henkisesti, tappamaan ja kiduttamaan toisiaan tai jopa silpomaan itseään. Gore ja splatter sekoitetaan toisiinsa hyvin usein, vaikka kyse on täysin eri genreistä. Samankaltaisuuksia toki löytyy, mutta splattereissa väkivalta ja roiskuva veri toimii mustan huumorin tehokeinona, kun taas goressa tarkoitus on vain järkyttää ja saada katsoja voimaan jopa fyysisesti pahoin. Lajityypin tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Saw (2004), I Spit On Your Grave (1978 ja 2010), Hostel (2005) ja Marttyyrit (2008).
Helmet-elokuvahaasteeseen numerolla 16. Elokuva on aiheuttanut pahennusta
Hostel: Part II
Ohjaus ja käsikirjoitus: Eli Roth
Sävellys: Nathan Barr
Tuotantomaa: Yhdysvallat
Julkaisuvuosi: 2007
Kesto: 94 min
Ikäraja: K18
Päärooleissa:
Lauren German - Beth
Bijou Phillips - Whitney
Heather Matarazzo - Lorna
Vera Jordanova - Axelle
Kommentit
Lähetä kommentti