Entinen sotilas Jay tekee ystävänsä Galin työtä palkkatappajana. Uusin asiakas lähettää heidät tappamaan kolme ihmistä, mutta kesken kaiken Jayn menneisyyden traumat palaavat vaivaamaan häntä. Useiden väkivaltaisten purkausten jälkeen Jay ja Gal yrittävät lopettaa, kun tajuavat joutuneensa keskelle jotakin, jota eivät itsekään ymmärrä.
Kill List on Ben Wheatleyn ohjaama elokuva vuodelta 2011.
Kill List on elokuva, jonka olen tahtonut katsoa jo useiden vuosien ajan, mutten vain ole saanut aikaiseksi. Nyt sen katsomiseen vihdoin hyvä syy. Olen yrittänyt jo vuosia parhaani mukaan vältellä mitään tietoa elokuvasta ja olla lukematta siitä yhtään mitään ennen katsomista ja yllättävän hyvin jopa onnistunut siinä, sillä en tiennyt elokuvan tarinasta etukäteen oikeastaan mitään muuta kuin vain sen alkutilanteen. Näin pitäisi oikeastaan toimia kaikkien elokuvien kanssa, mutta yleensä olen todella huono sietämään jännitystä ja menen lukemaan elokuvan juonen ennen sen katsomista.
Elokuva käynnistyy hitaasti ja tuntuu ensimmäisellä kolmanneksellaan enemmän perhedraamalta, jossa sodasta palannut isä kamppailee omien traumojensa ja mielenterveysongelmiensa kanssa. Vasta noin puolen tunnin kohdalla alkaa jotain tapahtuakin ja siinä vaiheessa tarina alkaa saada häiritseviä vivahteita. Elokuva pitää jännitettä yllä todella hyvin koko kestonsa ajan, äänimaailmassa on jotakin todella häiritsevää ja ajoittain brutaaliakin väkivaltaa on vaikea katsoa, koska se tuntuu niin todelliselta.
Neil Maskell nähdään pääroolissa Jayna, joka luulee kontrolloivansa omaa elämäänsä, mutta on oikeasti täysin poissa kontrollista ja tarinan kuluessa menettää kontrollia kaikkeen yhä enemmän ja enemmän. Jay kärsii posttraumaattisesta stressireaktiosta sodassa viettämiensä vuosien jäljiltä ja mielenterveydelliset haasteet ovat suuri osa hänen hahmoaan ja hahmon kehitystä. Jayn ystävää Galia näyttelee Michael Smiley. Gal on Jaylle se maadoittava voima, tavallaan jopa jonkinlainen mentor-hahmo joka pyrkii pitämään tämän pään selvänä, muttei siinä kovinkaan hyvin onnistu. Gal on ollut Jayn kanssa samaan aikaan sodassa, mutta selviytynyt sieltä tätä paremmin, eikä kärsi ainakaan yhtä pahoista traumaoireista.
Kill List on tarina siitä, kuinka kukaan ei voi paeta omaa itseään ja kun ihminen viedään tarpeeksi äärirajoille, sisällä piileskelevä hirviö voi päästä valloilleen. Olin onnistunut välttämään kaikki elokuvaan liittyvät spoilerit ja juuri sen vuoksi lopun juonenkäänne iski suoraan päin näköä jättäen jälkeensä tyhjän, hämmentyneen ja jopa epäuskoisen tunnelman, koska eihän tämä nyt oikeasti voi näin päättyä. Ja silti se voi ja juuri siksi lopetus on niin tehokas ja jää pitkäksi aikaa mieleen.
Mindfuck -elokuvalla tarkoitetaan elokuvaa, joka katsomisen jälkeen jättää katsojalleen hyvin hämmentyneen olon ja ensimmäinen ajatus, kun lopputekstit alkavat pyöriä ruudulla, on "mitä tässä juuri tapahtui". Yleisesti ottaen elokuva onnistuu kerronnassaan niin hyvin, ettei katsoja osaa odottaa loppuratkaisua, joka kääntää kaiken ympäri. Tai sitten elokuva vain ylipäätään on kokonaisuutena hyvin hämmentävä ja surrealistinen kokonaisuus, joka on niin älykkäästi rakennettu, ettei siitä loppujen lopuksi ymmärrä yhtään mitään.
Mindfuckin mestarina voisi pitää ohjaaja David Lynchia, jonka kaikki ohjaustyöt enemmän tai vähemmän sujahtavat genren alle. Kauhuelokuvien puolelta lajityyppiin voisi lukea vaikkapa elokuvat Orpokoti (2007), mother! (2017) ja Get Out (2017).
Helmet-elokuvahaasteeseen numerolla 9. Elokuva väsyneestä palkkatappajasta
Kill List
Ohjaus: Ben Wheatley
Käsikirjoitus: Ben Wheatley ja Amy Jump
Sävellys: Jim Williams
Tuotantomaa: Iso-Britannia
Julkaisuvuosi: 2011
Kesto: 95 min
Ikäraja: K18
Päärooleissa:
Neil Maskell - Jay
Michael Smiley - Gal
MyAnna Buring - Shel
Kommentit
Lähetä kommentti