16/31: Pimeä fantasia - Guillermo del Toron Pinokkio



Ensimmäisen maailmansodan ajan Italiassa puuseppä Geppetto menettää ainoan poikansa. Parikymmentä vuotta myöhemmin hän rakentaa mäntypuusta nuken, Pinokkion. Yöllä metsänhenki herättää nuken eloon. Elämää ymmärtämätön Pinokkio on kuitenkin helposti johdateltavissa ja liittyy pian kiertävän tivolin matkaan saadakseen isälleen rahaa. Epätoivoinen Geppetto lähtee matkalle etsimään puista poikaansa.

Guillermo del Toron Pinokkio on Guillermo del Toron ja Mark Gustafsonin ohjaama stop motion -animaatio vuodelta 2022. Se pohjautuu Carlo Collodin saturomaaniin Pinokkion seikkailut, jonka alkupuoli julkaistiin sarjamuodossa vuosina 1881-1883 ja koko kirja vuonna 1883. Vuonna 2022 Pinokkiosta ilmestyi toinenkin elokuva, nimittäin Disneyn live action -uudelleenfilmatisointi omasta animaatiostaan Pinokkio (1940).

Pinokkio on sydäntäsärkevän kaunis tarina, joka mukailee melko uskollisesti alkuperäistä, mutta tuo mukaan omat ajatuksensa, teemansa ja tapahtumansa. Vanhempana (ja varmasti muutenkin) taustatarina eli Carlon kohtalo kirvoittaa kyyneleet väkisinkin silmiin. Oman lapsen menettämisen täytyy olla pahinta, mitä vanhempana voi kokea. Tapaus kuitenkin tässä versiossa saa Geppetton rakentamaan Carlon haudalla kasvavasta männystä itselleen uuden pojan ja tuo näin ihan uuden ulottuvuuden tuttuun tarinaan.

Visuaalisesti Pinokkio on valtavan kaunis ja näyttävä. Sen tapahtumat sijoittuvat suurelta osin toisen maailmansodan alkuhetkille, 30-luvun fasistiseen Italiaan, jota Mussolini johtaa. Mussolini itse jopa nähdään ruudulla kohtauksessa, joka on synkkäsävyisen elokuvan hauskimpia.

Sota on saatu kiedottua tarinaan mukaan ilman, että se vaikuttaa liian päälleliimatulta. Sodan pimeys ja kauheudet tuovat oman, pelottavan tunnelmansa tarinaan. Esimerkiksi, kun alkuperäisessä Pinokkiossa tottelemattomia lapsia kuljetetaan Huvitusten saarelle (tai millä nimellä sitä nyt missäkin versiossa kutsutaan) ja lapset muuttuvat tuolla saarella aaseiksi, tässä versiossa Pinokkiosta poikia viedään sotakouluun, jossa heistä tehdään... no, eräänlaisia aaseja eli Mussolinin armeijan sotilaita. Pinokkio muistuttaa minua kovasti del Toron aiemmasta elokuvasta Pan'n Labyrinth (2006), joka myös on sadunomainen kertomus, johon sota tuo oman, synkän sävynsä.

Pinokkion työnjälki ja animaatio on niin yksityiskohtaista, että toisinaan on vaikea edes uskoa sen olevan stop motionia. Animaation kuvaaminen kestikin noin puolitoista vuotta, sillä stop motion ei ole animaatioista nopein toteutettava. Ääniroolien näyttelijät on valittu hyvin ja parhaiten itselleni jäi mieleen ihanan David Bradleyn tunteellinen työ Geppettona. Muissa äänirooleissa ovat muun muassa Gregory Mann ihastuttavan vapaasieluisena Pinokkiona, Ewan McGregor Pinokkion järjen äänenä Sebastian S. Sirkkana, Finn Wolfhard Pinokkion toveri Kynttilänä ja Christoph Waltz elokuvan antagonistina, kiertävän tivolin johtaja kreivi Volpena. Pinokkioon on tehty myös suomenkieliset dubbaukset.

Guillermo del Toron Pinokkio on ihastuttava, kaunis ja tunteikas tarina elämästä ja kuolemasta. Se käsittelee hyvin syvällisiä ja vaikeitakin teemoja myös lapselle ymmärrettävällä tasolla. Synkkäsävyisessä ja hetkittäin pelottavassakin elokuvassa on omat valoisat ja hauskat hetkensä, eikä elokuva missään kohtaa vajoa täydelliseen synkkyyteen vaan joka hetkessä on mukana myös valoa ja toiveikkuutta, etenkin ikuisesti optimistisen Pinokkion muodossa.


Seitsemänvuotiaan arvio: "Hassu, vähän pelottava ja jännittävä. Tykkäsin siitä apinasta. Mua pelotti aluksi, kun ekan kerran näin sen sinisen hengen niin mua vähän pelotti, että se on pahis. Siinä oli kiva koreografia ja ne tiimalasit. Ja se oli vähän hassunnäköinen se henki, kun siinä oli monenlaista."


Pimeä fantasia on fantasian alagenre, tai oikeammin ehkä genre, joka sijoittuu jonnekin fantasian ja kauhun välimaastoon. Pimeän fantasian elokuvissa yleensä on hämyinen, pelottava tunnelma ja ne sisältävät häiritseviä, jopa pelottavia teemoja. Lajityypin taitajina pidetään erityisesti ohjaaja Guillermo del Toroa sekä Tim Burtonia, joiden kummankin useat elokuvat menevät genren alle. Pimeän fantasian tunnettuja edustajia ovat muun muassa Painajainen ennen joulua (1993), Grimmin veljekset (2005), Pan's Labyrinth (2007) sekä suomalainen Rare Exports (2010).


Helmet-elokuvahaasteeseen numerolla 17. Elokuva, jossa kaatuu puu




Guillermo del Toron Pinokkio | Guillermo del Toro's Pinocchio

Ohjaus: Guillermo del Toro ja Mark Gustafson
Käsikirjoitus: Guillermo del Toro ja Patrick McHale, Carlo Collodin sadun pohjalta
Sävellys: Alexandre Desplat
Tuotantomaa: Yhdysvallat, Meksiko
Julkaisuvuosi: 2022
Kesto: 117 min
Ikäraja: K11
Äänirooleissa:
Gregory Mann - Pinokkio / Carlo
Ewan McGregor - Sebastian S. Sirkka
David Bradley - Geppetto
Christoph Waltz - kreivi Volpe

Kommentit