Su-min ja Su-yeonin äiti on kuollut ja siskokset on lähetetty mielisairaalaan toipumaan tragediasta. Kun tytöt palaavat kotiin, vastassa on isä sekä tämän uusi vaimo, jota he eivät voi sietää. Kotona alkaa tapahtua outoja ja pelottavia asioita siskosten paluun jälkeen, ja perheen synkät salaisuudet nousevat pintaan.
Pahan yhteys on Ji-woon Kimin ja Kim Jee-Woonin ohjaama elokuva vuodelta 2003. Se pohjautuu korealaiseen satuun Janghwa Hongryeon jeon.
Pahan yhteys on alusta loppuun saakka hidastempoinen elokuva. Kärsimättömämpi ihminen ei sitä todennäköisesti jaksa katsoa ja jos ihan rehellinen olen, itse onnistuin noin puolivälissä nukahtamaan varttitunniksi. Kelasin kyllä sitten taaksepäin ja jatkoin katsomista. Jos rytmi olisi ollut tiukempi ja intensiivisempi, silmät tuskin olisivat painuneet kiinni. Ei sillä, että hidastempoisuus olisi huono asia. Sitä vain harvemmin näkee kauhuelokuvissa, joten en myöskään sellaista odottanut. Jos olisin etukäteen tiennyt, olisi elokuvan katsominen ehkä jäänyt hetkeen, kun väsymystila ei ole niin paha.
Pahan yhteys on kauniisti kuvattu kokonaisuus. Se on synkkiä sävyjä saava satu, jossa tuntuu toisinaan jopa viboja goottilaisesta kauhusta. Visuaalisesti tämä on ihan huippulaatua. Tunnelmakin on läpi elokuvan pahaenteinen. Siinä on jotakin kieroutunutta, josta ei pääse selville ennen kuin vasta loppupuolella. Painostavaa hiljaisuutta on käytetty hyvin tehokeinona.
Näyttelijöistä parhaiten jäi mieleen äitipuoli Heo Eun-joota näyttelevä Yum Jung-ah. Heo Eun-joo on saduille tyypilliseen tapaan todellinen pahan äitipuolen arkkityyppi ja häntä on oikeasti pelottavaa katsella. Äitipuoli on hetkessä herttainen, lämmin ja hymyilevä, mutta saattaa muuttua silmänräpäyksessä täysin tunnekylmäksi ja manipuloivaksi. Tyttäret ja etenkin Moon Geun-youngin näyttelemä Bae Su-yeon joutuvat hänen hampaisiinsa, eikä poissaoleva isä näe mitään.
Elokuvan loppupuoli tuntuu hieman sekavalta. Olisi tuntunut varmaan, vaikken olisi ollut väsynyt. Toisaalta se antaa katsojan itse asetella palasia paikoilleen, mutta selkeämminkin sen olisi voinut näyttää. Eikä asiaa ainakaan helpottanut lainkaan se, etten koko ajan hahmottanut, kuka hahmo oli kukakin. Elokuvan ensimmäinen twisti tuli hieman liian varhaisessa vaiheessa, olisin sen kanssa odottanut edes hieman pidemmälle.
Pahan yhteys joka tapauksessa on hieno elokuva, eikä mitään tusinakauhua. Elokuvan tarina on ehyt, taidolla yhteen punottu kokonaisuus ja ellei loppua oteta lukuun, minun on vaikea löytää tästä mitään moitittavaa. Näyttelijät hoitavat oman työnsä hyvin ja tunnelma on pahaenteinen, vaikka elokuva verkkaiseen sävyyn eteneekin. Tyypillisesti, kuten 2000-luvun alkupuolella oli tapana toimia aasialaisten kauhuelokuvien kanssa, myös Pahan yhteys on saanut amerikkalaisen uudelleenfilmatisoinnin The Uninvited (2009). Ikärajaa jäin miettimään aika paljon, sillä en ymmärrä lainkaan, millä perusteilla Pahan yhteys on saanut ikärajan K18. Elokuvassa ei nimittäin ole mitään, millä niin korkean ikärajan ansaitsisi.
Psykologinen kauhu on kauhun alagenre, joka nimensä mukaisesti keskittyy pelotteluun psykologisella tasolla. Genren elokuvat kertovat usein hahmoista, joilla on pahoja traumoja, mielenterveysongelmia tai joutuvat manipulaation uhreiksi. Perinteisistä kauhuelokuvista poiketen psykologisessa kauhussa nähdään hyvin harvoin, jos koskaan, mitään yliluonnollista vaan yleensä kaikki on päähenkilön mielen temppuilua. Genren elokuvissa tärkeää on karmivan tunnelman luonti sekä katsojan omien pelkojen hyödyntäminen sen luomisessa. Tunnettuja genren edustajia ovat muun muassa Psyko (1960), Rosemaryn painajainen (1968) ja Uhrilampaat (1991).
Pahan yhteys | Janghwa, Hongryeon
Ohjaus ja käsikirjoitus: Ji-woon Kim ja Kim Jee-Woon
Sävellys: Lee Byeong-woo
Tuotantomaa: Etelä-Korea
Julkaisuvuosi: 2003
Kesto: 110 min
Ikäraja: K18
Päärooleissa:
Im Soo-jung - Bae Su-mi
Moon Geun-young - Bae Su-yeon
Yum Jung-ah - Heo Eun-joo
Kommentit
Lähetä kommentti