Hohto

Kirjailija Jack Torrance saa pestin Overlook-hotellin talviajan hoitajana. Talvisin hotelli jää lumen saartamaksi, joten paikka on silloin tyhjillään vieraista. Jackin mukana hotelliin muuttavat tämän vaimo Wendy sekä poika Danny. Hotellilla on pahaenteinen menneisyys ja nuorella Dannylla on harvinainen hohdoksi kutsuttu kyky, joka tuntuu vahvistavan Overlookin pahoja voimia.

Hohto on Stanley Kubrickin ohjaama elokuva vuodelta 1980. Se perustuu Stephen Kingin samannimiseen romaaniin vuodelta 1977. Saman romaanin pohjalta on tehty myös vuonna 1997 ilmestynyt kolmiosainen minisarja, jonka King käsikirjoitti itse.

Olen vältellyt tästä elokuvasta kirjoittamista blogin puolella ja useamman vuoden, sillä en oikein osaa kunnolla sanoittaa ajatuksiani, vaikka elokuva onkin tullut nähtyä useampaan otteeseen. Siis onhan Hohto elokuvana hyvä ja toimiva sekä ansainnut takuulla paikkansa kauhuelokuvien klassikoiden joukossa. Adaptaationa Hohto sen sijaan ei ole hyvä, ja ymmärrän täysin, miksi esimerkiksi Stephen King itse vihaa tätä elokuvaa.

Elokuvan parhaita puolia ehdottomasti on sen visuaalisuus, symboliikka ja monet yksityiskohdat. Hohto sisältää useita elementtejä, joiden vuoksi siitä on mahdollista jokaisella katsomiskerralla aina löytää jotakin uutta. Hohto on saanutkin sisällöstään useita erilaisia tulkintoja ja esimerkiksi dokumentti Room 237 (2012) pyrkii tulkitsemaan sekä avaamaan elokuvan teemoja ja sisältöä.

Jack Nicholson tekee pääroolin Jack Torrancena, entisenä alkoholistina, jonka mielenterveys alkaa rakoilla Overlookissa. Jackilla vain tuntuu olevan henkisiä ongelmia jo ennen Overlookiin menoa ja lopullinen rysähdys tapahtuu aivan liian nopeasti, jotta se olisi uskottava. Nicholsonin näyttelijäntyössä ei toki ole yhtään mitään vikaa vaan hän tekee sen, mitä käsikirjoitus ja ohjaus häneltä edellyttää. Wendya näyttelevän Shelley Duvallin pelko on käsinkosketeltavaa jopa ruudun toisella puolen, eikä siitä toki käy vähiten kiittäminen sitä, kuinka Kubrick terrorisoi häntä kuvauksissa. Kubrickin käytöksestä saisi varmasti kirjoitettua ihan oman postauksensa, joten jätän sen nyt vain tähän lyhyeen mainintaan. Shelley Duvall ansaitsi parempaa ja on upea näyttelijä. Kuvausten aikaan vain kuusivuotias Danny Lloyd esittää nuorta Dannya. Lloyd ei missään vaiheessa tiennyt näyttelevänsä kauhuelokuvassa, sillä häntä pyrittiin suojelemaan kaikelta pelottavalta. Vasta useita vuosia elokuvan julkaisun jälkeen hän sai tietää totuuden.

Elokuvana Hohto on mallikkaasti kasassa pysyvä paketti, jossa jännite pitää otteessaan. Äänimaailma tukee jännitteen syntyä sekä on omiaan aiheuttamaan vainoharhaista tunnelmaa, tästä kiitokset kuuluvat toki suurimmalta osin säveltäjä Wendy Carlosille. Ylipäätään siinä tuntuu elokuvallisesti olevan kaikki kunnossa. Jostakin syystä itselleni Hohto ei kuitenkaan ole koskaan oikein napannut, eikä muutosta tilanteeseen tapahtunut tälläkään katselukerralla. Jos Stephen Kingin romaaneihin pohjautuvaa elokuvaa tahdon katsoa, valitsen ennemmin Carrien (1976) tai Uinu, uinu lemmikkini  (1989).

Helmet-elokuvahaasteeseen numerolla 21. Elokuvassa näyttelee vuonna 1924 syntynyt näyttelijä (Philip Stone)

Hohto | The Shining

Ohjaus: Stanley Kubrick

Käsikirjoitus: Stanely Kubrick ja Diane Johnson, Stephen Kingin romaanin pohjalta

Sävellys: Wendy Carlos

Tuotantomaa: Yhdysvallat

Julkaisuvuosi: 1980

Kesto: 119 min

Ikäraja: K15

Päärooleissa:

Jack Nicholson - Jack Torrance

Shelley Duvall - Wendy Torrance

Danny Lloyd - Danny Torrance