11-vuotias Eli Miller sairastaa harvinaista geneettistä sairautta, jonka vuoksi hän elää täysin eristyksissä ulkomaailmasta. Ulkona liikkuessaan hänellä täytyy olla koko vartalon peittävä suojapuku. Hän saapuu vanhempiensa kanssa syrjäiselle klinikalle saadakseen hoitoa sairauteensa. Tohtori Hornin kehittämää kokeellista hoitomuotoa aletaan testata Eliin, mutta samaan aikaan poika alkaa nähdä ympärillään aaveita, jotka tuntuvat tahtovan hänelle pahaa.
Eli on Ciarán Foyn ohjaama elokuva vuodelta 2019.
Elin alkupuolella kauhua on luotu pienillä, hienovaraisilla ja lähes huomaamattomilla asioilla, kuten itsekseen keinuvalla keinutuolilla. Siitä elokuva lähtee pikkuhiljaa kasvattamaan tunnelmaansa, joka varsin nopeasti muuttuu vainoharhaiseksi, uhkaavaksi ja pahaenteiseksi. Joitakin äkkisäikäytyksiä on käytetty, mutta elokuva ei nojaa kaikkea pelotteluaan vain niiden varaan vaan panostaa myös tunnelman luomiseen. Ensimmäisellä puoliskolla mieleeni tuli paljolti kummituksia näkevän pojan vuoksi elokuva The Shining - Hohto (1980), viimeisellä kolmanneksella taas erinäisistä syistä, ja juonipaljastuksia tekemättä, Manaaja (1973).
Elissa on käytetty paljon ristisymboliikkaa ja sitä viljellään pitkin matkaa, jos vain osaa olla tarkkaavainen. Ristejä on nähtävissä joka puolella aina ikkunanpuitteista äidin ristikorusta ulko-oven kuvioon ja teiden risteykseen. Se antaa tietysti paljon osviittaa siitä, että jotakin uskonnollista tässä nyt on meneillään (kuten yliluonnollisessa kauhussa hyvin usein), mistä syystä elokuva onkin hieman ennalta-arvattava.
Roolitus on harvinaisen onnistunut. Charlie Shotwell tekee erittäin vahva roolin Elinä, joka aluksi tuntuu pelkäävän hieman kaikkea, mutta vahvistuu matkan aikana ensin pelon vuoksi ja sitten saatuaan lisää itseluottamusta. Elin vanhempia näyttelevät Kelly Reilly ja Max Martini, joista etenkin Martinin hahmo Paul jää aika lailla taka-alalle ja passiivisemmaksi, kun taas Reilly on enemmän esillä ja on erittäin uskottava lapsensa terveyden ja hengen puolesta pelkäävänä äitinä. Tohtori Hornia näyttelee Lili Taylor, joka kauhuelokuvien ystäville on varmasti tuttu ainakin ensimmäisestä Kirottu-elokuvasta (2013), jossa hän esittää Carolyn Perronia. Pienessä, mutta sitäkin tärkeämmässä roolissa nähdään Sadie Sink yhdessä ensimmäisistä elokuvarooleistaan.
Erikoistehosteet on toteutettu hienosti ja uskottavasti. Elokuvan kuvaus on toisinaan silmiähivelevän kaunista ja yksityiskohtiin on panostettu. Eikä toki saa unohtaa Bear McCrearyn säveltämiä musiikkeja, jotka tehostavat hyvin erilaisia tunnelmia.
Vaikka Elissa on hyvin luotu tunnelma ja ulkoisesti sen puitteet ovat kunnossa, ennalta-arvattava ja hieman hölmökin loppu vesittää paljon. Käsikirjoitus olisi lopun kannalta tarvinnut vielä hiomista, sillä se aiheuttaa lähinnä tahattomia hymähdyksiä koomisuudellaan. Taitavat näyttelijät onneksi pelastavat paljon. Eli on yliluonnollisena kauhuna aika perinteinen ja seuraa alagenrensä lajityypillisiä piirteitä lähes orjallisesti.
Eli
Ohjaus: Ciarán Foy
Käsikirjoitus: David Chirchirillo, Ian Goldberg ja Richard Naing
Sävellys: Bear McCreary
Tuotantomaa: Yhdysvallat
Julkaisuvuosi: 2019
Kesto: 98 min
Ikäraja: K16
Päärooleissa:
Charlie Shotwell - Eli Miller
Kelly Reilly - Rose Miller
Max Martini - Paul Miller
Lili Taylor - tohtori Horn
Sadie Sink - Haley
Kommentit
Lähetä kommentti