2/31: Psykologinen kauhu - Saint Maud



Yksityinen sairaanhoitaja Maud ottaa vastaan työn entisen, kuolemaa tekevän tanssijan luona. Hyvin pian Maud alkaa kuitenkin tulla omistushaluiseksi ja mustasukkaiseksi hoitamastaan Amandasta ja saa potkut. Yksinäisyydessä Maudin mieli alkaa pikkuhiljaa rakoilla ja hän kehittää itselleen pakkomielteen entisestä hoidettavastaan.

Saint Maud on Rose Glassin ohjaama elokuva vuodelta 2019.

Aloin katsoa Saint Maudia tietämättä siitä juuri mitään muuta kuin päähahmojen roolit sekä toisen päänäyttelijän nimen. Toisinaan on ihan mielenkiintoistakin alkaa katsoa jotakin elokuvaa täysin sokeana.

Oikeastaan Saint Maud on enemmän draamaa kuin kauhua. Kauhun elementit elokuvassa ovat hyvin minimaalisia ja keskittyvät lähinnä noin viimeiseen varttituntiin. Elokuva on teemoiltaan ja symboliikaltaan voimakkaan uskonnollinen ja tutkailee koko puolitoistatuntisen kestonsa ajan päähahmonsa Maudin sisäistä maailmaa, joka on kaikkea muuta kuin järjestyksessä. Maudin hämärään menneisyyteen viitataan muutamaan kertaan ja siitä nähdään pari välähdystä elokuvan kuluessa, mutta suoria vastauksia katsoja ei saa.

Kauhun osalta Saint Maud tosiaan on hyvin hidastempoista. Vaikka läsnä koko ajan onkin hieman vinksahtanut tunnelma, se ei oikein missään vaiheessa ota kunnolla käynnistyäkseen. Toki noin puolivälin paikkeilla tunnelma alkaa pikkuhiljaa muuttua häiritsevämmäksi ja ahdistavammaksi, mutta ei tunnu lopulta saavuttavan kunnollista huipentumaa. Adam Janota Bzowskin säveltämä musiikki tehostaa tunnelmia hienosti ja on omiaan aiheuttamaan ahdistusta.

Visuaaliseti elokuva on yksinkertainen mutta näyttävä. Hyvin yksinkertaisilla tavoilla kuvasta on saatu kaunis ja tarinaa tukeva. Mukana on, kuten jo aiemmin mainitsin, paljon symbolista kuvastoa ja Saint Maudia voisi kutsua taiteellisesti aika kunnianhimoiseksi elokuvaksi. Elokuvan päättyessä itselleni tuli tunne, etteivät kaikki juonilangat tulleet kunnolla päätökseensä, enkä sitä myöten oikein saanut elokuvasta kaikkea irti. Vaikka lopetus toikin tarinansa juuri oikeanlaiseen päätökseen, se silti tuntui tavallaan antikliimaksilta. Ehkä sitten itse vain odotin jotakin enemmän, todennäköisesti tunnelman rakentamista.

Pääroolissa henkisesti häiriintyneenä Maudina nähdään Morfydd Clark, joka hoitaa näyttelijäntyönsä tyylikkäästi. Hänen roolisuorituksensa on elokuvan kantava voima, jota tukee hienosti vastavoimana toimiva Jennifer Ehle, joka näyttelee kuolemansairasta tanssija Amandaa. Näiden kahden näyttelijän kemiat pelaavat hyvin yhteen ja kumpikin onnistuu tavoittamaan oman hahmonsa monivivahteisen, jopa kieroutuneen mielen. Amandaa olisin mieluusti katsellut enemmänkin ja tahtonut paremmin perehtyä hänen hahmoonsa, ihan vain jo siitäkin syystä, että Jennifer Ehle on upea näyttelijä.

Saint Maud on kunnianhimoinen elokuva, joka on visuaalisesti todella kaunis. Teemallisesti elokuvalla tuntuu olevan paljon sanottavaa, mutta voi olla, että se tarvitsisi useamman katselukerran saadakseen enemmän järkeä kaikkeen. Elokuva onnistuu luomaan ahdistavaa tunnelmaa, joka ei kuitenkaan lopulta onnistu saamaan arvoistaan huipennusta. Mukana on muutama kohta, jotka saavat olon fyysisesti epämukavaksi. Jos ei pidä slowburn -kauhusta, jossa tunnelmaa rakennetaan hitaasti loppua kohden, silloin tätä elokuvaa ei voi missään nimessä suositella.


Psykologinen kauhu on kauhun alagenre, joka nimensä mukaisesti keskittyy pelotteluun psykologisella tasolla. Genren elokuvat kertovat usein hahmoista, joilla on pahoja traumoja, mielenterveysongelmia tai joutuvat manipulaation uhreiksi. Perinteisistä kauhuelokuvista poiketen psykologisessa kauhussa nähdään hyvin harvoin, jos koskaan, mitään yliluonnollista vaan yleensä kaikki on päähenkilön mielen temppuilua. Genren elokuvissa tärkeää on karmivan tunnelman luonti sekä katsojan omien pelkojen hyödyntäminen sen luomisessa. Tunnettuja genren edustajia ovat muun muassa Psyko (1960), Rosemaryn painajainen (1968) ja Uhrilampaat (1991).




Saint Maud

Ohjaus ja käsikirjoitus: Rose Glass
Sävellys: Adam Janota Bzowski
Tuotantomaa: Iso-Britannia
Julkaisuvuosi: 2019
Kesto: 84 min
Ikäraja: K16
Päärooleissa:
Morfydd Clark - Maud
Jennifer Ehle - Amanda Köhl

Kommentit