Vatikaani lähettää kolme miestä Devonin maaseudulle tutkimaan yliluonnollisia tapahtumia 1200-luvulla rakennetussa kirkossa, joka on vastikään avattu uudelleen. Paikallinen pappi, isä Crellick, kertoo heille tapahtuneista ihmeistä ja näyttää jopa videota tapahtuneesta. Miehet kuvaavat tutkimuksiaan, eivätkä he ole lainkaan valmistautuneet siihen, millainen vaara heitä vaanii kirkon perustusten alla.
The Borderlands (myös nimellä The Final Prayer) on Elliot Goldnerin ohjaama ja käsikirjoittama elokuva vuodelta 2013.
Olen ollut jo pitkän aikaa kiinnostunut katsomaan The Borderlandsin, mutta sitä on ollut todella vaikea löytää mistään. Elokuvaa ei ole julkaistu Suomessa lainkaan, ja ensimmäisessä versiossa, jota aloin katsoa, olivat ääni ja kuva täysin epäsynkassa keskenään, joten kovin montaa minuuttia en kyennyt sitä katsomaan. Lopulta kunnollinen versio onneksi löytyi.
The Borderlands on etenkin alkuun hyvin hidastempoinen elokuva ja vaikka välillä tulee mietittyä, eteneekö tämä nyt yhtään mihinkään, silti siinä on jotakin, joka saa olemaan kääntämättä katsetta ruudusta. Bone Tomahawkissa (2015) oli myös sellainen pitkä osuus, jossa oikein mitään ei tapahtunut, mutta hyvä käsikirjoitus pitää kyllä katsojan mielenkiinnon yllä. Ja nyt The Borderlandsin katsottuani on pakko sanoa, että kyseessä on yksi parhaita found footage -elokuvia, joita olen katsonut.
Näyttelijöiden taso vaihtelee jonkin verran, mutta jokainen parantaa loppua kohden. Näyttelijöistä mielenkiintoni parhaiten varastivat isä Mark Amidonia sekä isä Calvinoa näyttelevät Aidan McArdle ja Patrick Godfrey, jotka onnistuvat osissaan parhaiten. Siitä huolimatta elokuvan vahvimmat roolisuoritukset nähdään päärooleja veli Deaconia ja Gray Parkeria näytteleviltä Gordon Kennedylta ja Robin Hilliltä aivan elokuvan lopussa. Kolmen päänäyttelijän kemiat pelaavat hyvin yhteen.
Found footage -tekniikkaa on hyödynnetty hyvin, elokuvassa käytetään sekä valvontakameramateriaalia että käsivarakuvausta. Toisinaan toki found footagelle tyypillisesti tärisevä kamera ärsyttää, kun se ei voi pysytellä kunnolla paikoillaan, jotta katsojana voisi päästä selville, mitä tapahtuu. Mukana on joitakin todella kauniita kuvia, kuten kolme miestä tarpomassa kohti kirkkoa usvaisena iltana (näkyy tuossa yllä).
The Borderlandsissa ei ole (lähes mitättömiä sivurooleja lukuun ottamatta) naisille rooleja, mutta tähän varmaan pätee sama kuin Rare Exportsiin (2010). Sen ohjaaja Jalmari Helanderilta kun kysyttiin, miksei hänen elokuvassaan ole lainkaan naisia, hän vastasi: "Jos tarinassa olisi naisia, miehet eivät käyttäytyisi yhtä hölmösti." Elokuvan erikoisefektit sekä efektimaskeeraus toimivat todella hienosti ja ovat aidon oloisia. Pienen budjetin elokuvalle se ei aina ole itsestäänselvyys.
The Borderlands on oikein onnistunut elokuva ja kuten jo edellä sanoin, yksi parhaita näkemiäni found footagea. Vaikka tarina on aika simppeli, se toimii ja on hyvin kirjoitettu, eikä slowburnista huolimatta pitkästytä missään vaiheessa. Vaikka The Borderlandsissa ei tunnukaan ensimmäiseen tuntiin tapahtuvan juuri mitään kiinnostavaa, kannattaa tämä (joidenkin mielestä) tylsä osio kestää - ihan vain jo viimeisen varttitunnin vuoksi. Ellen olisi etukäteen tiennyt, en olisi osannut odottaa mitään sen kaltaistakaan. Ja juuri lopetus on se, mikä tekee tästä niin hyvän.
The Borderlands
Ohjaus ja käsikirjoitus: Elliot Goldner
Tuotantomaa: Iso-Britannia
Julkaisuvuosi: 2013
Kesto: 93 min
Ikäraja: K15
Päärooleissa:
Gordon Kennedy - veli Deacon
Robin Hill - Gray Parker
Aidan McArdle - isä Mark Amidon
Kommentit
Lähetä kommentti