Maren on koko lapsuutensa ja nuoruutensa joutunut muuttamaan paikasta toiseen. Kaikki vuodet isä on yrittänyt peitellä tyttärensä tekoja ja taipumuksia, mutta kun Maren täyttää kahdeksantoista, isä hylkää tämän jättäen jälkeensä hieman rahaa, tytön syntymätodistuksen sekä kasettinauhan. Maren päättää suunnata Minnesotaan, josta toivoo löytävänsä jo vuosia sitten perheen jättäneen äitinsä. Matkallaan Maren kohtaa useita kaltaisiaan ihmisiä sekä Lee-nimisen nuoren miehen, johon rakastuu palavasti.
Bones and All on Luca Guadagninon ohjaama elokuva vuodelta 2022. Se perustuu Camille DeAngelisin samannimiseen romaaniin vuodelta 2015.
Bones and All on sävyltään hyvin häiritsevä elokuva. Vaikka se on väreiltään ja valaistukseltaan tyypillisestä kauhuelokuvasta poiketen hyvinkin valoisa, siinä on silti koko ajan läsnä kieroutunut vivahde, jota mukana oleva romanssi hieman pehmentää. Sävyllisesti tulee toisinaan mieleen Ari Asterin Midsommar - loputon yö (2019). On valoa, on värejä, mutta kaiken sen pinnan alla kuplii jotakin todella ikävää.
Elokuvassa verta vuotaa ja roiskuu jonkin verran, mutta kaikkein goreimmat yksityiskohdat jätetään näyttämättä, mikä on ihan hyvä ratkaisu. Aina ei kaikkea tarvitse näyttää vaan katsojan mielikuvituksellekin voi antaa tilaa. Toisinaan se on jopa pahempi niin päin kuin vain paiskata kaikki päin katsojan naamaa. Eikä elokuvan ikärajakaan toki ole kuin K16.
Elokuvan pääkaksikkoa, Marenia ja Leetä näyttelevät Taylor Russell ja Timothée Chalamet. Taylor Russell onnistuu roolissaan itseään etsivänä nuorena naisena todella hyvin - jopa niin hyvin, että oli ehdolla useaan parhaan päänäyttelijän palkintoon sekä palkittiin Venetsian elokuvajuhlilla Marcello Mastroianni -palkinnolla, joka jaetaan parhaalle nousevalle nuorelle näyttelijälle vuosittain. Russellin ja Chalametin välinen kemia toimii, mutta Chalametin roolisuorituksesta voi muutoin olla montaa mieltä. Henkilökohtaisesti en ole koskaan hänestä pitänyt ja tälläkin kertaa hän suurimman osan elokuvasta onnistuu vain näyttämään lähinnä pitkästyneeltä.
Sen sijaan elokuvan vastenmielisimmän roolin saanut Mark Rylance onnistuu osassaan hieman liiankin hyvin. Alkuun en ollut edes tunnistaa häntä, vaikka tiesinkin hänen näyttelevän Sullya. Sullyssa on jotakin todella pahasti vialla ja katsoja kykenee vaistoamaan sen jo ensinäkemältä. Vaikka Sully alkuun toimiikin Marenille jonkinlaisena mentorina, alkaa miehessä nousta esiin jonkinlainen pakkomielle tyttöä kohtaan. Hahmon vastenmielisyyden vuoksi olisin kaikkein mieluiten ollut näkemättä häntä lainkaan. Ja sanon tämän ihmisenä, joka rakastaa Mark Rylancea.
Pienissä rooleissa Marenin isoäitinä ja äitinä nähdään Jessica Harper ja Chloë Sevigny.
Bones and Allia voisi pitää ihan suloisena, romanttisena roadtrip-elokuvana, ellei siinä olisi sitä pahasti kieroutunutta puolta. Se on suurimmalta osin toimiva kokonaisuus, eikä kauhuromantiikkaa tule kovin usein katsottua, joten alagenrenäkin tämä on minulle suhteellisen uusi tuttavuus. Tiivistämisen varaa elokuvassa toki on jonkin verran, sillä kahden ja puolen tunnin pituus on tässä tapauksessa aivan liian pitkä. Ohjaaja Guadagninolla toki oli sama ongelma aiemman elokuvansa, Suspirian (2018), kanssa. Toisinaan kill your darlings on ihan toimiva ohjenuora. Vai pitäisikö tässä yhteydessä sanoa eat your darlings?
Helmet-elokuvahaasteeseen numerolla 33. Elokuvassa tuoksut/hajut ovat tärkeitä
Bones and All
Ohjaus: Luca Guadagnino
Käsikirjoitus: David Kajganich, Camille DeAngelisin romaanin pohjalta
Sävellys: Trent Reznor, Atticus Ross
Tuotantomaa: Italia, Yhdysvallat, Iso-Britannia
Julkaisuvuosi: 2022
Kesto: 130 min
Ikäraja: K16
Päärooleissa:
Taylor Russell - Maren
Timothée Chalamet - Lee
Mark Rylance - Sully
Kommentit
Lähetä kommentti