Suzanne Collins: Balladi laululinnuista ja käärmeistä

Kymmenes vuotuinen Nälkäpeli on alkamassa ja 18-vuotias Coriolanus Snow on valittu yhdeksi tribuuttien ohjaajista. Snow'lle kuitenkin määrätään huonoin mahdollinen vaihtoehto - Vyöhykkeen 12 tyttötribuutti. Elonkorjuussa Lucy Gray Baird kuitenkin kiinnittää jo kaikkien huomion, ja Snow tajuaa, että tyttö saattaa olla juuri sitä, mitä hän on tarvinnutkin saadakseen paremmin huomiota ja nostaakseen sukunsa nimen jälleen kunniaan.

Balladi laululinnuista ja käärmeistä on Suzanne Collinsin kirjoittama romaani vuodelta 2020. Se on esiosa Nälkäpeli -trilogialle, jonka osat ilmestyivät vuosina 2008-2010.

Neljätoista jäljelle jäänyttä tribuuttia seisoi suuressa ympyrässä odottamassa lähtömerkkinä toimivaa gongin kumahdusta. Kukaan ei kuitenkaan kiinnittänyt huomiota heihin, ei kenttää räjähdyksen jäljiltä peittäviin romahdusjätteisiin, ei pölyiseen maahan siroteltuihin aseisiin eikä Panemin lippuun, joka oli ripustettu katsomoon aivan uudenlaiseksi koristeeksi.

Luin tämän kirjan ensimmäisen kerran heti ilmestymisensä jälkeen. Nyt, kun romaanin pohjalta on tulossa elokuva vielä tämän vuoden puolella, ajattelin virkistää muistiani ja lukea uudestaan.

Lukiessani aloin toivoa, että olisipa/tulisipa Nälkäpeli -kirjoja lisää. Pidän Suzanne Collinsin kirjoitustyylistä, sen koukuttavuudesta, koskettavuudesta ja aitoudesta. Dystopian hienous piilee siinä, että tämä voisi ihan oikeasti olla mahdollinen tulevaisuusskenaario. Ja olisi oikeasti kiinnostavaa lukea enemmänkin Nälkäpelin itsensä kehittymisestä vuosien varrella. Romaanissa tapahtuva kymmenes Nälkäpeli on vielä hyvin alkeellinen verrattuna siihen, mitä Nälkäpeli (2008) ja Vihan liekit (2009) lukijalleen on aiemmin esitellyt.

Siinä, missä alkuperäinen trilogia on suunnattu enemmän teini-ikäisille, sanoisin, että Balladi laululinnuista ja käärmeistä on enempi nuorten aikuisten osastoa ollessaan sävyltään synkempi, vakavampi ja käsitellessään kypsempiä teemoja, kuten kunnianhimoa, petosta ja tietysti myös rakkauttakin.

Pelinjärjestäjät siirsivät kuvan Vyöhykkeen 12 kolkolle torille. Rauhanvartijat olivat asettuneet oikeustalon eteen pystytetyn tilapäisen lavan ympärille. Kahden juuttisäkin välissä seisoi pormestari Lipp, lyhyenläntä pisamainen mies, jonka puku oli auttamattoman vanhanaikainen. Hän upotti kätensä syvälle vasemmanpuoleiseen säkkiin, otti sieltä paperinpalan ja vilkaisi sitä nopeasti.

Balladi laululinnuista ja käärmeistä taustoittaa monia trilogiasta tuttuja asioita, kuten presidentti Snow'n ruusuja sekä presidentin vihaa matkijanärhiä ja Vyöhykettä 12 kohtaan. Monet tutut asiat saavat aivan uudenlaisen merkityksen ja uusia ulottuvuuksia. Yksi mielenkiintoisimmista asioista on Snow'n suhde Tiggeriin, joka kirjassa Matkijanärhi (2010) näytteli erittäin tärkeää roolia Katnissin tarinassa.

Trilogian pääpahis, presidentti Snow, on tässä kirjassa vasta 18-vuotias opiskelija, jonka tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta (pun intended), ellei hän onnistu saamaan stipendiä yliopistoon. Trilogiassa jo vuosikausia vallassa ollut presidentti on noussut valtaan ja pysynyt siellä hyvin arveluttavin keinoin ja Balladissa, teini-ikäisenä, hänen nähdään olevan valmis tekemään lähestulkoon mitä tahansa saavuttaakseen tahtomansa - huijaamaan, juonittelemaan, pettämään, jopa rikkomaan lakia. Romaani ei yritä sympatisoida Snow'ta, mikä on vain hyvä asia. Hieman niin kuin Cruellassa (2021) olisi vain todella kornia, jos lapsia kuolemaan määrävälle hahmolle yritettäisiin luoda jonkinlaista kamalan traagista taustatarinaa ja saada lukija ymmärtämään ja sympatisoimaan häntä. Mutta koska romaani on kirjoitettu Coriolanus Snow'n näkökulmasta, lukija tavallaan samaan aikaan pakotetaan samaistumaan hänen hahmoonsa. Itsekin monta kertaa löysin itseni säälimästä Snow'ta ja sitten piti aina muistuttaa, ettei hänen hahmonsa ole millään tapaa hyvä ihminen.

Vyöhykkeen 12 tyttötribuutti, Lucy Gray Baird, on hyvin mielenkiintoinen tapaus. Hänet kuvataan viehättävänä, värikkäänä, ovelana ja jopa vaarallisena. Hän on osa Coveyta, kierteleviä muusikoita, eli tosiasiassa hän ei ole edes kotoisin mistään vyöhykkeeltä, mutta sodan jälkeen pakotettu jäämään sinne, missä sillä hetkellä on ollut. Lucy Gray on lumoava, kiehtova hahmo, josta on vaikeaa olla pitämättä. Hänen sekä Coveyn esittämien laulujen kautta pari trilogiassakin mukana ollutta laulua saa täysin uuden merkityksen.

Näiden kahden päähenkilön ohella tahdon nostaa esiin vielä yhden hahmon, nimittäin Coriolanus Snow'n opiskelijatoverin Sejanus Plinthin. Sejanus on (lähes) kaikkea, mitä Coriolanus tahtoisi olla. Hän tulee rikkaasta, hyväosaisesta ja vaikutusvaltaisesta perheestä. Huono puoli on siinä, että Sejanus tulee myös Vyöhykkeeltä 2. Sodan aikaan Sejanuksen isä rikastui aseteollisuudella niin hyvin, että pystyi ostamaan perheelleen pääsyn Capitoliin. Sejanus ei vain ole koskaan kokenut kuuluvansa pääkaupunkiin vaan kotivyöhykkeelleen. Kaiken huipuksi Sejanuksen tribuutiksi määrätään Vyöhykkeen 2 poika, Marcus, jonka kanssa Sejanus on jopa opiskellut samassa luokassa.

Balladi laululinnuista ja käärmeistä on kiehtova, jännittävä ja toimiva lisäys Nälkäpeli -sarjaan. Useiden jatko-osien ja esiosien tapaan tämä ei missään nimessä ole huono tai turha vaan taustoittaa monia lukijalle jo valmiiksi tuttuja asioita. Tarina kokonaisuudessaan on hyvin suunniteltu ja kirjoitettu ja siitä kertoo paljon sekin, että luin tämän 600-sivuisen romaanin alle viikossa. Useat luvut päättyvät jonkinlaiseen cliffhangeriin, mikä jossakin vaiheessa alkoi itseäni ärsyttää, kun samaan aikaan olisi melkein pakko keskeyttää lukeminen, mutta ei kuitenkaan voi. Ratkaisin tämän monta kertaa keskeyttämällä lukemisen keskelle lukua. Mikä ei sekään ole ideaali tilanne, mutta tietyillä hetkillä paras ratkaisu.

Olisi todella kiinnostavaa tietää, kuinka pitkälti Suzanne Collins oli suunnitellut presidentti Snow'n taustatarinaa trilogiaa kirjoittaessaan. 

Matkijanärhet herättivät hänessä syvää vastenmielisyyttä. Niiden spontaani synty oli arveluttava. Luonnon amokjuoksua. Matkijanärhien pitäisi kuolla sukupuuttoon ja mieluiten nopeasti.

**

Suzanne Collins (s. 10.8.1962) on amerikkalainen kirjailija. Hän aloitti uransa lastentelevisiosarjojen käsikirjoittajana ja julkaisi ensimmäisen romaaninsa vuonna 1999. Läpimurtonsa kirjailijana Collins kuitenkin teki vasta 2000-luuvn lopulla Nälkäpeli -trilogiallaan. Nälkäpelin lisäksi Collins on kirjoittanut viisiosaisen fantasiakirjasarjan Alismaan tarinat, joista ensimmäinen, Ylismaan Gregor, julkaistiin vuonna 2003.

Romaanin Balladi laululinnuista ja käärmeistä pohjalta on tulossa elokuva, joka saa ensi-iltansa marraskuussa 2023. Elokuvan päärooleissa nähdään Tom Blyth ja Rachel Zegler.

Suzanne Collins: Balladi laululinnuista ja käärmeistä (The Ballad of Songbirds and Snakes), 2020. Suomentanut Helene Bützow. 598 s.

Helmet-lukuhaasteeseen numerolla 15. Kirjan nimessä on ja-sana