2/10: Pandemiaelokuva - 28 päivää myöhemmin



Kolme eläinoikeusaktivistia murtautuu laboratorioon aikeenaan vapauttaa siellä vankeina pidettävät koe-eläimet, mutta samalla he onnistuvatkin vapauttamaan tappavan viruksen, joka hyvin nopeasti leviää maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Virus tekee ihmisistä raivohulluja ja se leviää puremien ja veren välityksellä ihmisestä toiseen. Harvojen selviytyjien on lyöttäydyttävä yhteen päästäkseen pakenemaan raivohullujen laumaa.

28 päivää myöhemmin on Danny Boylen ohjaama elokuva vuodelta 2002. Elokuva sai vuonna 2007 jatko-osan, 28 viikkoa myöhemmin. Kolmas osa, 28 kuukautta myöhemmin, on myös jossakin vaiheessa ollut suunnitteilla, muttei ole koskaan edennyt suunnittelua pidemmälle.

28 päivää myöhemmin on muuten ensimmäinen zombielokuva, jonka olen koskaan saanut katsottua loppuun asti. Muutamaan otteeseen olen yrittänyt jotakin katsoa, mutta puoliväliin mennessä kyllästynyt. Ehkä ne sitten vain olivat tylsiä, sillä 28 päivää myöhemmin ainakin oli ihan katsottava, vaikkei se minusta zombielokuvien fania tehnytkään.

Elokuva on kuvanlaadultaan hyvin vanhan näköinen, vaikka onkin kuvattu 2000-luvulla. Huomaa kyllä, ettei elokuvan budjetti ole ollut kovin suuri. Laatu yhdessä harmahtavan väärimaailman kanssa tosin myös lisää maailmanlopun tuntua. Zombit, sen verran kuin niitä näkyy, on toteutettu kuitenkin hienosti. Elokuvassa on pari kohtausta, joista tulee todella vahvasti musiikkivideomainen tunnelma, mutta oikeastaan ne sujahtivat mukaan hyvin, eivätkä tuntuneet millään tapaa irrallisilta.

Näyttelijäkaartista kukaan ei nouse esiin toisia parempana tai huonompana, mutta toisaalta ei juuri jää myöskään mieleen. Ne muutamat, jotka mieleen jäivät, nousivat esiin vain siitä syystä, että olen aiemmin nähnyt heidät jossakin muussa elokuvassa. Brendan Gleeson on Frank, päähenkilöiden isähahmo, joka yrittää luotsata joukkoa läpi viruksen valtaaman maan. Naomie Harrisin esittämä Selena on hurja taistelija, joka ei epäröi sekuntiakaan tappaaksen vaikka parhaan ystävänsä, jos tämä on saanut tartunnan. Päähenkilö Jim, jota esittää Cillian Murphy, jää valitettavan vaisuksi. Ihana Leo Bill on aika sympaattinen muiden sotilaiden jalkoihin jäävänä sotamies Jonesina.

K18-merkityksi elokuvaksi 28 päivää myöhemmin on hyvin pliisu. Tai ehkä minä olen tottunut kyseisen ikärajan elokuvissa paljon rajumpaan menoon. Hyvin mahdollista.

28 päivää myöhemmin on elokuva, jossa päähahmot pakenevat ulkomaailmassa vallitsevaa virusta, mutta todellinen pahuus taitaa jälleen kerran piilotella suojamuurien sisäpuolella, kuten vastaavissa elokuvissa (ja kirjoissa) hyvin usein. Hyvänä esimerkkinä Edgar Allan Poen Punaisen kuoleman naamio (1842) tai elokuva The Mist - usva (2007).

Elokuvan lopulla kuullaan muuten suomenkielistä puhetta, kun (spoiler!!) suomalaiset tulevat ja pelastavat päivän. Hyvä Suomi!




28 päivää myöhemmin | 28 Days Later

Ohjaus: Danny Boyle
Käsikirjoitus: Alex Garland
Sävellys: John Murphy
Tuotantomaa: Iso-Britannia
Julkaisuvuosi: 2002
Kesto: 114 min
Ikäraja: K18
Päärooleissa:
Cillian Murphy - Jim
Naomie Harris - Selena
Megan Burns - Hannah

Kommentit