Juudas pettää Jeesuksen kolmestakymmenestä hopearahasta. Jeesus vangitaan ja tuomitaan väärien syytösten perusteella kuolemaan, vaikka vallassa olevat eivät sitä päätöstä tahtoisikaan tehdä ja yrittävät vain lykätä päätöksenteon jollekin muulle, kunnes lopulta kansan sekä Caiaphasin vaatimuksesta Pontius Pilatus antaa tuomion. Siitä alkaa kärsimysten tie, joka johtaa suoraan Golgatalle.
The Passion of the Christ on Mel Gibsonin ohjaama elokuva vuodelta 2004. Se pohjautuu Raamatun pääsiäiskertomukseen.
Pääsiäisen kunniaksi piti ottaa The Passion of the Christ vihdoin katseluun. Olen ollut jo aika pitkään kiinnostunut näkemään tämän elokuvan, mutta loppujen lopuksi kyllästyin jo puolen tunnin jälkeen. Tarina on peruskoulun uskonnontunneilta liiankin tuttu, joten kaiken tiesi jo etukäteen. Tämän vuoksi minkäänlaista jännitettä ei missään kohtaa ole, eikä sellaista ole edes yritetty luoda. Tarina seuraa tuttua kaavaa, eikä mitään yllätyksellistä tapahdu.
The Passion of the Christ on äärimmäisen sadistinen ja väkivaltainen. Väkivallalla ja kidutuksella suorastaan mässäillään niin paljon, että se menee jo eksploitaation puolelle ja tunnen suurta houkutusta nimittää tätä draamaelokuvaa genreltään kidutuskauhuksi, mutta ilman niitä kauhun elementtejä. Eräs ruoskintakohtaus tuntuu kestävän pienen ikuisuuden ja sitä on todella epämukavaa katsella, mutta se on tietysti tarkoituskin. Ylipäätään koko elokuvan katsominen on varsinainen kärsimysten tie, mutta ainakin se tekee katsojalle oikein moneen kertaan alleviivaten selväksi, millaisesta äärimmäisestä uhrauksesta on kyse.
Siitäkin voisi tietysti valittaa, kuinka jälleen kerran valkoiset näyttelijät esittävät israelilaisia (vai palestiinalaisia?), mutta siihen aiheeseen en nyt jaksa puuttua. Sen sijaan kerron, että Jim Caviezel tekee todella vahvan roolin kärsivänä Kristuksena. Tosin siihen se sitten jääkin. Elokuvan hahmot ovat kaikki hyvin yksiulotteisia ja rakennettu lähinnä yhden piirteen varaan - Jeesus on hyvä, Juudas on paha, Pietari on petturi ja Pilatus vaan pesee käsiään - eikä kukaan muutu tai kasva elokuvan aikana suuntaan tai toiseen. Paitsi Pietari katuu kieltämistään. Kaikkein kiinnostavimmaksi hahmoksi nouseekin Maia Morgensternin näyttelemä Jeesuksen äiti Maria, joka järkyttyneenä ja sydän särkyneenä sivusta seuraa poikansa kohtaloa voimatta tehdä mitään. Koko Raamatun mielenkiintoisin (omasta mielestäni) hahmo Maria Magdaleena jää elokuvassa täysin sivuun lähes näkymättömäksi hahmoksi. Mikä on harmi, kun häntä näyttelee niinkin lahjakas näyttelijä kuin Monica Bellucci.
The Passion of the Christin ikäraja Suomessa on K18, mutta siitäkin on valitettu ja vuonna 2008 Valtion elokuvatarkastamo jopa joutui muistuttamaan ikärajasta seurakuntia, sillä elokuvaa oli näytetty rippileireillä. Perusteluina valituksille on käytetty esimerkiksi sitä, että "tarina on jo kaikille tuttu". Joo, niin on Hannu ja Kerttukin, mutta silti heistä tehty brutaali kannibaalielokuva saisi korkeimman mahdollisen ikärajan. Eihän tarinan tuttuus millään tapaa poista sen raakuutta tai väkivallan graafisuutta, joka nousee samalle tasolle Hostel- tai Saw-elokuvien kanssa. Pitäisikö 15-vuotiaan tai sitä nuoremman saada katsoa näitä elokuvia? Jos vastaus on ei, miksi The Passion of the Christ olisi sitten millään tapaa poikkeus? KAVIn kriteereitä elokuvien ikärajoille voi lukea tästä, mutta väkivallasta K18-ikärajan elokuvissa sanotaan seuraavaa: "Fiktiivistä, realistista ja erittäin veristä ja yksityiskohtaista tai erittäin pitkäkestoista ja yksityiskohtaista tai erittäin pitkäkestoista ja sadistista väkivaltaa." The Passion of the Christin kohdalla ikärajan kriteerit täyttyvät heittämällä, joten eiköhän se K18-merkintä ole varsin ansaittu.
The Passion of the Christ ei ole millään tapaa helppo katsomiskokemus. Ei pelkästään siksi, että koko tarina laahaa, eikä tarjoa mitään uutta, mitään poikkeavaa, vaan myös sen brutaalin väkivallan vuoksi. Kidutuskohtauksissa veri roiskuu ja siitä on tehty niin inhorealistista, että heikompia hirvittää. Toisinaan tuntuu, että koko elokuva on vain pelkkä kahden tunnin kidutusmaraton. Ja sitten minun pitäisi vielä muka uskoa, että tämä raaka kuolemaan päättyvä kidutus olisi jotenkin hyvä juttu? Give me a break.
Jos tahtoo katsoa jotakin kevyempää pääsiäisen tapahtumista kertovaa elokuvaa, suosittelen ottamaan katsottavaksi vaikkapa musikaalin Jesus Christ Superstar (1973). Pitäisi itsekin, kun edellisestä katsomiskerrasta taitaa olla se noin viisitoista vuotta.
The Passion of the Christ
Ohjaus: Mel Gibson
Käsikirjoitus: Mel Gibson ja Benedict Fitzgerald, pohjautuen Raamatun kertomukseen
Sävellys: John Debney
Tuotantomaa: Yhdysvallat
Julkaisuvuosi: 2004
Kesto: 123 min
Ikäraja: K18
Päärooleissa:
Jim Caviezel - Jeesus
Maia Morgenstern - Maria
Monica Bellucci - Maria Magdaleena
Kommentit
Lähetä kommentti