Linnut



Melanie Daniels matkustaa Bodega Bayn pikkukaupunkiin Kalifornian rannikolla nähdäkseen juuri tapaamansa Mitch Brennerin ja viedäkseen tämän pikkusiskolle Cathylle syntymäpäivälahjaksi kaksi rakkauspapukaijaa. Pian Melanien saapumisen jälkeen linnut alkavat käydä vihamielisiksi ja hyökkäillä ihmisten kimppuun, jopa tunkeutua sisälle rakennuksiin, mutta kaupunkilaiset ohittavat ongelmat kädenheilautuksella, kunnes joutuvat itsekin todistajiksi.

Linnut on Alfred Hitchcockin ohjaama elokuva vuodelta 1963. Se perustuu löyhästi Daphne du Maurierin kirjoittamaan novelliin vuodelta 1952. Du Maurier puolestaan sai inpiraationsa tositarinasta maanviljelistä, joka joutui lokkien hyökkäyksen kohteeksi peltoa kyntäessään.

Olen katsonut Linnut joskus hyvin kauan sitten, siis yli kymmenen vuotta sitten. Joten kun se pitkästä aikaa tuli televisiosta, täytyi se tietenkin katsoa. Jotakin oli edelliskerralta jäänyt mieleen, vaikkakaan ei paljoa. Jostakin syystä muistin, että elokuva on mustavalkoinen, mutta ei se ollutkaan. Ehkä muistelin Psykoa (1960).

Linnut on yksi luontokauhun edelläkävijöistä, Tappajahain (1975) ohella. Nämä kaksi elokuvaa toivat kyseistä alagenreä enemmän valtavirtaan. Näissä kahdessa elokuvassa on myös jonkin verran yhtäläisyyksiä toistensa kanssa. Esimerkiksi kun Melanie ja Mitch yrittävät saada kaupunkilaisia uskomaan lintujen hyökkäysten olevan totta, kukaan ei usko heitä. Aivan kuten Tappajahaissa Martin Brody koettaa saada kaupungin asukkaat (ja etenkin päättäjät) uskomaan haihyökkäyksiin ja sulkemaan rannat - huonolla menestyksellä.

Elokuvan tunnelma on kokolailla pahaenteinen. Siihen tuo oman lisänsä se, ettei taustamusiikkia ole lainkaan, joten kun on hiljaista, silloin on myös painostavan hiljaista ja voi suorastaan tuntea lintujen tuijotuksen selässään. Vielä lopussakaan ei tule helpotusta tuohon painostavaan tunteeseen. Tänä päivänä katsottuna erikoistehosteet eivät näytä kovin hyviltä, mutta jälleen kerran täytyy muistaa katsoa elokuvaa oman aikansa tuotoksena. 60-luvulla erikoistehosteet ovat varmasti olleet huippulaatua. Kuolleiden ihmisten maskeeraus on toteutettu taidokkaasti ja näyttää hyvin aidolta.

Elokuvassa nähtävä näytteleminen on läpi elokuvan suhteellisen aidon oloista ja uskottavaa, mutta toisinaan tulee kohtia, kun replikointi aiheutti omalla kohdallani lähinnä epäuskoisia naurahduksia ja silmin pyörittelyä. Päärooleissa Melaniena ja Mitchina ovat Tippi Hedren ja Rod Taylor, joista Hedren teki elokuvassa oman näyttelijädebyyttinsä.

Linnut on elokuvaklassikko, jonka katsomisen oikeastaan kuuluisi sisältyä jokaisen yleissivistykseen. Se on yhä toimiva elokuva ja pelottava erityisesti siinä suhteessa, että siinä ole mitään yliluonnollista. Kuka tahansahan sitä voisi joutua lintujen hyökkäyksen kohteeksi ja siinä voisi käydä huonostikin. Jos et ole katsonut vielä tätä elokuvaa, katso se nyt (Linnut on Areenassa lokakuuhun asti).


Helmet-elokuvahaasteeseen numerolla 8. Elokuvassa on lintu




Linnut | The Birds

Ohjaus: Alfred Hitchcock
Käsikirjoitus: Evan Hunter, Daphne du Maurierin novellin pohjalta
Tuotantomaa: Yhdysvallat
Julkaisuvuosi: 1963
Kesto: 113 min
Ikäraja: K16
Päärooleissa:
Tippi Hedren - Melanie Daniels
Rod Taylor - Mitch Brenner

Kommentit