7/10: Jatko-osa - Battle Royale II: Requiem

Kolme vuotta oman pelinsä päättymisen jälkeen Nanahara ja Noriko ovat lyöttäytyneet yhteen muiden Battle Royalen selviytyneiden kanssa. Heidän terrorismiliikkeensä julistaa sodan kaikki aikuisia vastaan, sillä nämä ovat panneet heidät peliin tappamaan toisiaan. Samaan aikaan jälleen luokallinen nuoria lähetetään uudistettuun Battle Royaleen, jossa heidän on taisteltava tuota terroristijoukkiota vastaan. Heidän on määrä tappaa terroristien johtaja Nanahara Shūya 72 tunnin kuluessa tai he kuolevat itse.

Battle Royale II: Requiem on Kenta Fukasakun ohjaama elokuva vuodelta 2003. Se on jatko-osa vuoden 2000 elokuvalle Battle Royale ja perustuu Koshun Takamin luomiin hahmoihin. Ensimmäisen elokuvan ohjaajan Kinji Fukasakun oli tarkoitus ohjata jatko-osakin, mutta hän menehtyi ennen kuin ehti saada elokuvan valmiiksi, joten hänen poikansa ohjasi sen loppuun.

Requiem on edeltäjäänsä brutaalimpi, väkivaltaisempi ja verisempi. Tämä kaava toistuu monien vastaavien elokuvien kohdalla - kun ensimmäinen osa niittää mainetta brutaalilla väkivallalla, täytyy seuraavan osan pistää monin verroin paremmaksi. Valitettavasti tässä, kuten niin monessa muussakin tapauksessa, vähempi väkivallan näyttäminen ja veren roiskuminen olisi ollut parempi ratkaisu.

Requiem tuntuu olevan aivan liian monessa kohtaa käsivaralla kuvattu (en tiedä, onko oikeasti, mutta siltä se näyttää ja tuntuu). Kamera heiluu aivan liikaa, jotta elokuvaa olisi miellyttävää katsoa. Alkaa särkeä päätä ja tulee huono olo. Toimintakohtauksia tykitetään toinen toisensa perään, eikä katsoja saa aikaa hengähtää ennen kuin vasta ensimmäisen 45 minuutin jälkeen. Tällainen elokuva on todella uuvuttavaa seurattavaa. Lisäksi elokuvan hieman yli kaksituntinen kesto on aivan liikaa ja tiivistämisen varaa olisi runsaasti. Minulla meni katsomiseen peräti kolme erillistä iltaa, koska keskittymiskykyni ei vain yksinkertaisesti riittänyt, eikä elokuva jaksanut kiinnostaa minua tarpeeksi.

Kuten ensimmäinen osa, myös tämä kärsii liian suuresta hahmokavalkadista. Hahmoihin ei ehdi juuri saada minkäänlaista yhteyttä, kun he jo kuolevatkin. Tästä syystä tärkeimmäksi hahmoksi ainakin itselleni nousi jo edellisestä elokuvasta tuttu Nanahara Shūya, sillä häntä tunsi edes hieman jo entuudestaan, joten häneen oli sitä myöten helpompi kiintyä kuin uusiin hahmoihin. Uusista hahmoista oikeastaan ainoa, jolla olisi jotakin potentiaalia ja annettavaa tarinankerronnan kannalta, on Ai Maedan näyttelemä Kitano Shiori, joka on ensimmäisen elokuvan pelinjohtajan Kitanon tytär, mutta hänenkin mahdollisuutensa saada kunnon tarina jätetään käyttämättä. Tuntuu kuin käsikirjoituksessa hänet olisi kunnolla muistettu vasta aivan viimeisillä sivuilla. Shiori olisi ollut draaman kaaren kannalta täydellinen hahmo, mutta hänet on jostakin syystä sysätty täysin syrjään. Aivan liian monet näyttelijät sortuvat ainakin jossain kohden ylinäyttelemään (tai sitten se on vain japanilainen tapa näytellä, en tiedä), mikä minua häiritsi suunnattomasti.

Requiem on edeltäjäänsä juonellisesti paljon heikompi. Se on sekava kokonaisuus, joka tuntuu olevan vain taistelua toisensa perään. Elokuva tuo tarinan edes jonkinlaiseen päätökseen, vaikkakaan ei välttämättä kovinkaan tyydyttävään sellaiseen ja juuri siksi se onkin hyvä päätös. Se on karu muistutus siitä, ettei sotaa, pahuutta voi voittaa, ellei joku nouse sitä vastaan - eikä välttämättä silloinkaan, jos tarpeeksi moni ei tunnusta yhteiskunnan epäkohtia ja ole valmis nousemaan tyrannijohtajia vastaan.

Battle Royale II: Requiem | Batoru rowaiaru tsū: Rekuiemu

Ohjaus: Kenta Fukasaku, Kinji Fukasaku

Käsikirjoitus: Kenta Fukasaku ja Norio Kida, Koshun Takamin hahmojen pohjalta

Sävellys: Masamichi Amano

Tuotantomaa: Japani

Julkaisuvuosi: 2003

Kesto: 155 min

Ikäraja: K18

Päärooleissa:

Tatsuya Fujiwara - Shūya Nanahara

Shugo Oshinari - Takuma Aoi

Ai Maeda - Shiori Kitano