Robert Galbraith: Levoton veri

Kirjoittanut
Vieraillessaan sukulaistensa luona Cornwallissa Cormoran Strike tapaa naisen, joka pyytää häntä selvittämään neljäkymmentä vuotta aiemmin tapahtunutta äitinsä katoamista. Strike pitää jo heti alkuun tapausta lähes mahdottomana selvitettävänä, mutta jokin siinä kiehtoo häntä ja niin hän ottaa tapauksen hoitaakseen. Aikaa selvitystyölle Strike saa vuoden. Pian Strike ja Robin ovat kietoneet itsensä hämmästyttävään tapahtumavyyhtiin, johon liittyy niin astrologiaa, tarot-kortteja, pieleen mennyt poliisitutkinta kuin psykopaattinen murhaajakin.

Levoton veri on Robert Galbraithin kirjoittama romaani vuodelta 2020. Se on viides ja toistaiseksi viimeinen osa Cormoran Strike -sarjaan. Kirjailija J. K. Rowling, joka salanimen takana kirjoittaa, paljasti joulukuun alussa Twitter-tilillään kuudennen kirjan julkaistavan tänä vuonna ja sen englanninkielisen nimen olevan The Ink Black Heart.

Odotellessaan seuralaisensa tuovan lasilliset Robin antoi katseensa kiertää riippuvista pääkalloista kuolleiden rock-tähtien kuviin ja hänen päähänsä pälkähti ajatus käänteisestä jouluevankeliumista. Itämaan tietäjät olivat taivaltaneet kohti syntymää; Margot oli lähtenyt kohti kolmea kuningasta, kohti Three Kingsin pubia, ja ilmeisesti kohdannut matkalla kuoleman.

Nyt on toistaiseksi viimeinen Cormoran Strike -sarjan teos luettu loppuun, eikä seuraavaa malttaisi millään odottaa. Levoton veri on edeltäjiään pidempi ja monimutkaisempi vyyhti, lähes yhdeksänsataasivuinen tiiliskivi, joten tämän kanssa tuli vietettyä jopa pari viikkoa. Tosin jälleen kerran noin puolet tuli luettua viimeisen kahden päivän aikana.

Striken etsivätoimisto on useiden menestyksekkäiden tapausten jälkeen alkanut menestyä jopa niin paljon, että Strikella ja Robinilla on mahdollisuus palkata peräti neljä palkollista. Silti heillä on jatkuvasti kiire, lomat jäävät pitämättä ja yöunet nukkumatta.

Aiempien romaanien tapaan myös tällä kertaa pieninä sivujuonina Strike ja Robin alaisineen ratkovat useampia tapauksia ja voin sanoa riemastuneeni suuresti, kun ratkaisin yhden jo kauan ennen heitä ja manasin pitkän aikaa, etteivät he tajunneet, mitä oli tapahtumassa. Mutta eipä sitä kai tajua, jos ei ole missään aiheeseen sattunut törmäämään.

Päätapauksen ratkaisua sen sijaan en osannut arvata lainkaan. Toisin kuin edellisessä romaanissa, tällä kertaa se ei aiheuttanut ärtymystä vaan myös eräänlaista riemua ja kihelmöivää jännitystä. Lukiessa dekkareita sitä aina tulee kehiteltyä vaikka minkälaisia skenaarioita päässään ja yleensä on upea tunne, kun romaani paljastaa omat teoriat vääriksi. Pientä ärtymystä tosin aiheutti se, ettei teoksen kaikkein rasittavimmalle hahmolle karma kostanut millään tapaa.

Miksi Talbot oli kuukausia tapausta selvitettyään tullut siihen tulokseen, että Satchwell ansaitsi täyden horoskoopin? Kukaan muista epäillyistä ei saanut osakseen moista kunniaa. Satchwellin alibi sentään vaikutti vedenpitävältä. Oliko uudelleen herännyt epäily ollut Talbotin sairauden oire? Ja oliko sen laukaissut se yhteensattuma, että Satchwell ja Crowley olivat syntyneet samassa kaupungissa?

Levoton veri kokoaa yhteen tapahtumia yli vuoden mittaiselta ajanjaksolta, mikä selittää hyvin romaanin pituuden. Pituudestaan huolimatta kirjaa on miellyttävä lukea, eikä teksti ole millään tapaa hankalaselkoista. Aina toisinaan sivuilla nähtävät piirrokset tapausta aiemmin selvittäneen poliisin yksityisestä muistikirjasta, ovat mielenkiintoinen lisä. Tosin näiden piirrosten lomassa ollut teksti oli toisinaan niin pientä pränttiä, että siitä oli hankala saada selvää (ainakin ilman laseja).

Strike on jälleen kerran raivostuttava jääräpää, jolle on aivan liian vaikeaa myöntää olevansa väärässä. Hänellä on paljon stressiä, joten edellisistä kirjoista hänelle ominainen äksy rentous ja musta huumori loistavat poissaolollaan.

Robin on vihdoin ottanut avioeron Matthew'sta, mutta kamppailee nyt raastavan avioeroprosessin kanssa, sillä toinen osapuoli ei tee sitä hänelle helpoksi. Yksinäiselle Robinille työ muodostaa elämän lähes ainoan sisällön ja hän tekee vapaaehtoisesti työtä myös vapaa-aikanaan. Robiniin on edelleen hyvin helppo samaistua.

Levoton veri on, kuten sarjan aiemmatkin teokset, täynnä kiinnostavia hahmoja, joista omiksi suosikeikseni Robinin ja Striken rinnalle nousi eritoten skotlantilainen etsivä Sam Barclay, joka työskentelee Strikelle. Barclay tuntuu ihmiseltä, jonka kanssa on kenen tahansa helppo tulla toimeen ja joka on aina valmis ryhtymään työhön. Hän ei myöskään joidenkin muiden tapaan aliarvioi Robinin kykyjä sen perusteella, että tämä sattuu olemaan nuori nainen, jolla ei juuri ole kokemusta alalta.

Romaani tuo jälleen uusia tuulahduksia sarjaan, sillä juuri tapahtuneiden tai parhaillaan tapahtuvien rikosten sijaan Strike ja Robin saavat ratkaistavakseen vuosikymmeniä vanhan katoamistapauksen. Astrologian, horoskooppien ja kaikenlaisen mystiikan liittäminen tarinaan on mielenkiintoinen lisä ja kiehtoi minua kovasti, vaikka niistä aiheista olenkin paljon lukenut.

Huolimatta siitä, että Levoton veri on lähes 900 sivua pitkä, se ei ole lainkaan liikaa. Epäilemättä tiivistämisen varaa olisi saattanut olla, mutta en mitenkään erityisesti kaivannut sitä. Hyvällä kirjalla saakin olla pituutta.

Nainen oli tietenkin kirkunut, ei olisi voinut olla kirkumatta, mutta filmillä ei ollut ääniraitaa. Naisen vasemman rinnan alta kylkiluihin ulottui ohut arpi, kuin tämä ei olisi ensimmäinen kerta, jolloin häneen kajottiin veitsellä. Kaikki mukana olevat miehet olivat peittäneet kasvonsa huivilla tai kommandopipolla.

**

Robert Galbraith on salanimi, jonka takana kirjoittaa kirjailija J. K. Rowling (s. 31.7.1965). Galbraithin tuotantoon kuuluvat Cormoran Strike -sarjan rikosromaanit, joista ensimmäinen, Käen kutsu, julkaistiin vuonna 2013. Sarjassa on romaaneja tällä hetkellä viisi ja kuudes on tulossa tänä vuonna.

Cormoran Strike -sarjan neljän ensimmäisen kirjan pohjalta on tehty tv-sarja, jonka pääosissa nähdään Tom Burke ja Holliday Grainger. //edit 2023 Myös viidennen kirjan pohjalta on nyt ilmestynyt tuotantokausi.


Robert Galbraith: Levoton veri (Troubled Blood), 2020. Suomentanut Ilkka Rekiaro. 892 s.


Lue myös:

Helmet-lukuhaasteeseen numerolla 17. Kirja on aiheuttanut julkista keskustelua tai kohua


Kommentit

Lähetä kommentti