Francisca asuu syrjäisellä maatilalla vanhempiensa kanssa. Äiti on kirurgi, joka opettaa nuorelle tyttärelleen eläinten anatomiaa. Perheen idylli särkyy, kun eräänä päivällä talolle saapuu myyntimies, joka brutaalisti murhaa Franciscan äidin. Murhaaja vangitaan navettaan ja kun joitakin vuosia myöhemmin myös Franciscan isä kuolee, Franciscan psyyke lopulta hajoaa ja seuraukset eivät ole kauniit.
The Eyes of My Mother on Nicolas Pescen ohjaama elokuva vuodelta 2016. Kyseessä on Pescen debyyttiohjaus.
The Eyes of my Mother on kaunis ja loppujen lopuksi hyvin yksinkertainenkin draamaelokuva höystettynä kauhun elementeillä. Elokuva on kokonaisuutena melko ahdistava aina alusta alkaen ja mustavalkoisuus tuo mukaan karmivan vivahteen. Jälkeenpäin olo oli aika tyhjä. Elokuva on jaettu kolmeen osaan: I Äiti, II Isä ja III Perhe. Osat jakavat Franciscan elämänvaiheet tavallaan lukuihin, mutta itse elokuvan kannalta niiden tarpeellisuudesta voi olla montaa mieltä.
Ariel Lohin säveltämät musiikit ovat yksinkertaisuudessaan todella kauniita ja koskettavia. Yksinkertaisuus sopii hienosti mustavalkoisuuteen. Täysin hiljaisiakin kohtia on runsaasti ja ne ovat kauhuelokuvissa aina ahdistavia. Vaikka väkivaltaa on, sitä ei missään vaiheessa oikeastaan näytetä, mikä on hyvä ratkaisu. Sillä ei tarvitse alkaa mässäilemään ja siitä voi näyttää vain seuraukset, kuten tämän elokuvan tapauksessa.
Franciscan rooleissa nähdään lapsena Olivia Bond ja nuorena aikuisena Kika Magalhães. Kumpikin kannattelee elokuvaa vuorollaan, erityisesti toki enemmän ruutuaikaa saava Magalhães. Elokuva onkin mitä suurimmalta osin kuvaus Franciscan kasvusta, joka suuren trauman jälkeen saa kieroutuneita sävyjä. Sekä Francisca että tämän isä, jota näyttelee Paul Nazak, tuntuvat jälkeenpäin jopa täysin välinpitämättömiltä äidin kuolemasta. Mietin pitkään, voisiko se selittyä traumalla tai shokilla vai jopa sosiopatialla. Nuori Francisca kaipaa omalla tavallaan rakkautta ja hyväksyntää, mutta keinot niiden saamiseen ovat brutaaleja ja julmia ja tuovat toisinaan mieleen sarjamurhaaja Jeffrey Dahmerin (ja tämä ei ollut juonipaljastus!). Näytteleminen on vähäeleistä, mikä tuo toisinaan mieleen Yorgos Lanthimosin elokuvat.
The Eyes of My Mother on kuvaus traumasta, kasvusta ja hyväksynnän hakemisesta. Se on kaunis, brutaali ja ajoittain saa hyvinkin häiritseviä vivahteita. Franciscan roolihahmo nousee koko tarinan keskiöön ja vaikka häntä kohtaan toisinaan tunteekin empatiaa, elokuva sitten säännöllisin väliajoin onnistuu muistuttamaan katsojaa, että ei kannata. Jokainen muistutus on kuin isku vasten kasvoja. Jälkeensä elokuva jättää vain tyhjyyden tunteen.
The Eyes of My Mother
Ohjaus ja käsikirjoitus: Nicolas Pesce
Sävellys: Ariel Loh
Tuotantomaa: Yhdysvallat
Julkaisuvuosi: 2016
Kesto: 77 min
Ikäraja: K16
Päärooleissa:
Kika Magalhães / Olivia Bond - Francisca
Paul Nazak - isä
Will Brill - Charlie
Kommentit
Lähetä kommentti