"Kun joku kuolee väkevän raivon vallassa, syntyy kirous. Kirous kerääntyy kuolinpaikkaan. Sen kohtaavat joutuvat raivon valtaan."
Tokiossa asuva vaihto-oppilas Karen Davis ryhtyy suorittamaan työharjoittelua dementoituneen amerikkalaisnaisen hoitajana. Tämä asuu talossa, jonka aiemmat asukkaat ovat kuolleet muutamaa vuotta aiemmin. Karen aistii talossa olevan jotakin vialla ja pian kohtaakin talossa aiemmin asuneen pojan sekä tämän äidin. Talon seinien sisällä asuva kirous siirtyy Kareniin ja seuraa tätä minne tämä meneekin.
Kauna on Takashi Shimizun ohjaama elokuva vuodelta 2004. Se on uudelleenfilmatisointi vuonna 2002 ilmestyneestä japanilaisesta elokuvasta Ju-on. Shimizu ohjasi myös alkuperäisen elokuvan.
Olen katsonut Kaunasta joskus siihen aikaan ilmestyneet kolme amerikkalaista elokuvaa sekä alkuperäisen japanilaisen Ju-onin. Edelliskerrasta on kyllä varmasti jo ainakin vuosikymmen aikaa, joten paljoa en näistä muista, jatko-osista en sitäkään vähää, mitä ensimmäisestä. 2000-luvun alkupuolella tehtiin useita amerikkalaisia uudelleenfilmatisointeja japanilaisista kauhuelokuvista, Kauna niiden joukossa. Vielä en ole löytänyt The Ringin (2002) voittanutta, kyseessä on yksi suosikkikauhuistani ikinä, mutta ei Kaunakaan nyt mitenkään huonoimmasta päästä ole.
Elokuva ei kerro tarinaansa kronologisessa järjestyksessä vaan hypähtelee jonkin verran edestakaisin aikajanalla, mikä tekee rakenteesta osin poukkoilevan. Tosin siinä on myös puolensa, että menneet tapahtumat paljastuvat pikkuhiljaa, sillä se pitää katsojaa myös tietämättömänä ja jännityksessä. Pidän siitä, ettei elokuvan tapahtumia ole siirretty pois Japanista vaan sen sijaan on tuotu nämä länsimaiset hahmot Tokioon. Elokuvan mytologia sijoittuu niin vahvasti Japaniin, että sen tuominen pois luontaisesta ympäristöstään olisi ollut virhe. Ohjaajana on onneksi toiminut sama mies, joka ohjasi myös alkuperäiselokuvan, joten hänellä todennäköisesti on ollut sanavaltaa. Christopher Youngin säveltämät musiikit toimivat erinomaisesti tunnelmanluojina.
Sarah Michelle Gellar tekee pääroolin Karen Davisina. Karen on hoitajaopiskelija, joka on lähtenyt vaihto-oppilaaksi ja saa nyt ensimmäisen kerran itsenäisesti mennä hoitamaan asiakasta tietämättä, mihin tulee sotkeutuneeksi, kun astuu talon kynnyksen yli. Gellar on hyvä ja uskottava roolissaan, eikä pelkää laittaa itseään likoon. Grace Zabriskie näyttelee dementoitunutta asiakasta, Emmaa, ja hänen aikuisia lapsiaan Matthew'ta ja Susania William Mapother ja KaDee Strickland. Bill Pullman tekee pienen roolin yliopistoprofessorina. Takako Fuji ja Takashi Matsuyama palaavat Kayako ja Takeo Saekiksi, rooleihin, jotka he tekivät jo alkuperäisessä Ju-onissa ja on ilahduttavaa nähdä heidät samoissa rooleissa. Heidän poikaansa Toshiota näyttelee Yuya Ozeki, joka on vain todella suloinen
Kauna ei ole paras amerikkalainen uudelleenfilmatisointi japanilaisesta elokuvasta, mutta ei se kyllä huonoimpaankaan päähän sijoitu. Tarinaa on hieman poukkoilevasta rakenteestaa huolimatta suhteellisen helppo seurata ja vaikka elokuva on suhteellisen lyhyt, hahmoihin ehtii silti kiintyä ja hahmot ylipäätään on rakennettu hyvin. Pahaenteisen tunnelman luontiin on panostettu ja parhaiten jälkeenpäin mieleen jäävät kohtaukset ovat juurikin näitä pahaenteisiä, parhaiten onnistuvat kohtaukset (sen enempää juonipaljastuksia antamatta), jotka sijoittuvat/liittyvät porraskäytävään, valvontakameraan ja hissiin.
Helmet-elokuvahaasteeseen numerolla 42. Elokuvassa on myötätuntoinen hoitaja
Kauna | The Grudge
Ohjaus: Takashi Shimizu
Käsikirjoitus: Stephen Susco
Sävellys: Christopher Young
Tuotantomaa: Yhdysvallat
Julkaisuvuosi: 2004
Kesto: 88 min
Ikäraja: K16
Päärooleissa:
Sarah Michelle Gellar - Karen Davis
Jason Behr - Doug
William Mapother - Matthew Williams
Kommentit
Lähetä kommentti