Peter Benchley: Tappajahai

Kesäkuisena aamuna vedenrajasta löytyy nuoren naisen pahoin runneltu ruumis. Epäilykset haihyökkäyksestä ravisuttavat Amityn merenrantakaupunkia, joka elää turismista ja valmistautuu parhaillaan kesäsesonkiin. Poliisipäällikkö Martin Brody tahtoisi sulkea rannat, mutta kokee painostusta päättäjien suunnalta toisenlaisiin ratkaisuihin. Kun pahin sitten tapahtuu uudestaan, on se kuin kuolinisku koko kaupungille ja yhteisölle.

Tappajahai on Peter Benchleyn kirjoittama romaani vuodelta 1974.

Iso kala lipui hiljaa öisen veden halki sirpinmuotoisen pyrstön lyhyiden sivallusten liikuttaessa sitä eteenpäin. Sen kita oli auki juuri sen verran että vesi pääsi pärskähtämään kidusrakojen yli. Muuta liikettä ei juuri näkynyt: vain silloin tällöin se korjasi ilmeisen päämäärätöntä suuntaansa nostamalla tai laskemalla hiukan rintaeväänsä.

Tärkeimmät asiat ensin: Tappajahai on yksi suosikkielokuvistani ja olen katsonut sen en edes tiedä, kuinka monta kertaa. Kirjaa en ole tätä ennen lukenut, enkä jotenkin edes ajatellut, että sitä koskaan olisi julkaistukaan suomeksi. Pikkuhiljaa kirjan lukeminen kuitenkin alkoi kiinnostaa ja olin valmis ostamaan ja lukemaan sen englanninkielisenä, kun yllätyksekseni löysinkin suomenkielisen version.

En yleensä blogin puolella tykkää vertailla romaaneja ja niiden pohjalta tehtyjä elokuvia toisiinsa, mutta Tappajahain kohdalla en taida onnistua siltä välttymään. Kyse on kuitenkin elokuvasta, joka on tullut katsottua lukuisia kertoja.

Jos aloitetaan suoraan sillä vertailulla: En saata uskoa, miten täydellisesti elokuva on onnistunut toteuttamaan ensimmäisen kohtauksen ja tavoittamaan saman tunnelman kuin romaanin ensimmäisessä luvussa - osa luvusta on kirjoitettu myös hain näkökulmasta, aivan kuten elokuvassa kohtausta on kuvattu hain näkökulmasta! Kirjassa luku on toki elokuvan kohtausta brutaalimpi, sillä hain hyökkäystä kuvataan yksityiskohtaisemmin, sama toistuu muidenkin hyökkäysten kohdalla.

Ylipäätään mielestäni elokuva on erinomaisesti onnistunut adaptaatio, sillä se on hyvin uskollinen alkuperäistarinalle ja suoraan sanottuna saattaa jopa olla parempi. Harvinainen tapaus siis. Romaanissa tietysti on paljon asiaa, mitä elokuvassa ei ole, mutta toisaalta suurimman osan pois jättäminen ei häiritse lainkaan, sillä niillä ei juuri ole vaikutusta tarinan kulkuun.

Mustansinisestä syvyydestä kohosi hai hitaasti, pehmeästi häntä kohti. Se kohosi ilmeisesti aivan ponnistuksitta, kuin kuoleman enkeli, joka liukuu kohti ennalta sovittua kohtauspaikkaa.

Romaani on jaettu kolmeen osaan ja nämä osat vielä useampaan lukuun. Ensimmäinen osa kertoo ensimmäisistä haihyökkäyksistä sekä Brodyn epätoivoisista yrityksistä saada rannat suljettua, kun kaupungin isot herrat tahtoisivat pitää ne auki. Toisessa osassa meribiologi Matt Hooper saapuu Amityyn ja luvut keskittyvät aika paljon häneen sekä tapahtumiin ja jännitteisiin, joita hänen läsnäolonsa aiheuttaa. Kolmannessa osassa Brody, Hooper ja Quint viimein lähtevät merelle haita metsästämään.

Benchleyn kirjoittama ja Irmeli Sallamon suomentama teksti on helppoa ja nopeaa lukea. Tietyt kohdat saivat minut hieman kohottelemaan kulmiani ja toteamaan, ettei Benchley ole oikein hyvä naishahmojen kirjoittaja. Ainoa hieman enemmän syventymistä saava naishahmo on poliisipäällikkö Brodyn vaimo Ellen, eikä hänenkään kohdalla huomio ole kovin mairittelevaa. En tosin väitä, että mieshahmoja kohdeltaisi silkkihansikkain, sillä näinhän asia ei ole. Ellenin kohdalla ongelma vain piilee siinä, etten kykene ymmärtämään hänen tekojaan ja niiden motiiveja toisin kuin mieshahmojen kohdalla ainakin tiettyyn pisteeseen saakka.

Loppua kohden tunnelma muuttuu tiheätempoiseksi ja viimeiset noin neljäkymmentä sivua oli itseni pakko lukea samalta istumalta, koska siinä vaiheessa kirjaa ei voinut enää laskea pois käsistä. Suurin yllätys on romaanin loppuratkaisu, joka poikkeaa elokuvan lopusta melko radikaalisti.

Tappajahai on romaanina hyvin paljon samankaltainen kuin siitä tehty elokuva, mutta romaanissa on myös paljon, mitä elokuvasta on jätetty pois. Siitä syystä kirjan lukeminen ei tuntunut lainkaan tylsältä, eikä tarina ollut täysin ennalta jo tiedossa. Alle kolmesataasivuinen kirja on nopea lukea, kunhan vain aikaa ja keskittymiskykyä löytyy.

Sadan metrin päässä rannalta tunsi kala muutoksen meren rytmissä. Se ei nähnyt naista eikä vielä haistanut häntä. Pitkin sen vartaloa kulki lukuisia liman täyttämiä ohuita kanavia, joissa oli hermojen päät: hermot havaitsivat värinän ja ilmoittivat siitä aivoille. Kala kääntyi rannikkoa kohti.

**

Peter Benchley on (8.5.1940-11.2.2006) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Uransa kirjailijana Benchley aloitti vuonna 1964 julkaisemalla teoksen Time and a Ticket, matkamuistelmat omasta matkustelustaan vuoden ajan ympäri maailmaa. Läpimurtonsa kirjailijana Benchley teki kuitenkin vasta vuonna 1974 romaanillaan Tappajahai. Uransa aikana Benchley kirjoitti niin fiktiivisiä kuin ei-fiktiivisiä teoksia.

Romaanin Tappajahai pohjalta on tehty samanniminen elokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 1975. Sen on ohjannut Steven Spielberg ja pääosissa nähdään Roy Scheider, Richard Dreyfuss ja Robert Shaw. Tappajahaita pidetään kriitikoiden ja elokuva-ammattilaisten keskuudessa yhtenä parhaista koskaan tehdyistä elokuvista.

Peter Benchley: Tappajahai (Jaws), 1974. Suomentanut Irmeli Sallamo. 269 s.

Helmet-lukuhaasteeseen numerolla 4. Kirjassa valvotaan yöllä