Teini-ikäinen Finney kaapataan kesken koulumatkan ja lukitaan äänieristettyyn kellariin. Kellarin seinällä on toimimaton puhelin, joka kuitenkin alkaa soida. Finnin vastatessa hän alkaa saada viestejä kaappaajaksi kutsutun miehen edellisiltä uhreilta. Näiden viestien avulla hän yrittää taistella tiensä vapauteen.
The Black Phone on Scott Derricksonin ohjaama elokuva vuodelta 2021. Se perustuu Joe Hillin novelliin Musta puhelin vuodelta 2004. Novelli ilmestyi osana Bobby Conroy palaa kuolleista ja muita kertomuksia -novellikokoelmaa vuonna 2005.
Vaikka The Black Phone luokitellaankin kauhuelokuvaksi, se ei missään kohtaa käy oikein pelottavaksi. Tai joo, tietysti ajatus lapsia kaappaavasta henkilöstä on pelottava, mutta elokuvan kontekstissa ei ainakaan onnistunut minua pelottamaan. Ehkä isolla ruudulla toimisi paremmin ja olisi intensiivisempi kuin kotisohvalta katsottuna. Samasta aiheesta on tehty lukemattomia elokuvia, joten kovin paljoa mitään uutta ei The Black Phone genreen tuo.
Elokuvassa on mukana jonkin verran yliluonnollisia elementtejä ja huomasin jossakin kohtaa miettiväni, että voisiko tämä olla kiinnostavampi ja ehkä jopa vaikuttavampi ilman. Myöhemmin aloin miettiä, että entä jos nämä kellarin tapahtumat tapahtuvatkin vain Finneyn päässä? Entä jos ne ovat hänen mielensä defenssimekanismi pelottavassa, hirveässä tilanteessa? Hyvin nopeasti näiden Finneylle soittelevien haamujen tarkoitus käy kuitenkin selväksi ja se hieman syö elokuvan jännitettä, kun tietää, mitä todennäköisesti on tulossa.
Pääroolissa Finneyna nähdään Mason Thames, joka on oikein hyvä roolissaan, mutta tuntuu ajoittain jäävän hieman toisten, itseään vahvempien näyttelijöiden jalkoihin. Finneyn sisko Gwenia näyttelee Madeleine McGraw. Gwen oli hahmoista itselleni kaikkein kiinnostavin ja nousikin elokuvan kuluessa omaksi suosikikseni, eritoten temperamenttisen luonteensa vuoksi. Ethan Hawke tekee erittäin vahvan roolin Nappaajana, joka ei koskaan paljasta kasvojaan. Nappaajan käytös Finneyta sekä muita kaappaamiaan lapsia kohtaan heijastelee Finneyn ja Gwenin isän käytöstä lapsiaan kohtaan. Jeremy Davies näyttelee Finneyn ja Gwenin väkivaltaista alkoholisti-isää, joka tarinan kuluessa saa itselleen jonkinlaisen kasvutarinan. Tämä kasvutarina tosin tuntuu aika päälleliimatulta.
The Black Phone on slow burn -kauhua, jonka katsomiseen täytyy jaksaa keskittyä, vaikkei tämä missään kohtaa kovin pelottavaksi tai intensiiviseksi käy. Hyvin mahdollista on tosin myös se, että itse olen niin turtunut vastaavien elokuvien katselulle, etten vain tunne niitä katsoessani samalla tavalla kuin joku toinen. Elokuvan tarina kuitenkin on kiehtova ja Nappaajasta sekä hänen historiastaan olisin tahtonut tietää enemmänkin. Nappaajan motiivikaan ei käy missään vaiheessa selväksi. Ei sillä, että motiivia aina tarvitsisi olla, mutta tällä kertaa jäin jotenkin sitä kaipaamaan.
Helmet-elokuvahaasteeseen numerolla 49. Kirjaston henkilökunnan suosittelema elokuva
The Black Phone
Ohjaus: Scott Derrickson
Käsikirjoitus: Scott Derrickson ja C. Robert Cargill, Joe Hillin novellin pohjalta
Sävellys: Mark Korven
Tuotantomaa: Yhdysvallat
Julkaisuvuosi: 2021
Kesto: 99 min
Ikäraja: K16
Päärooleissa:
Mason Thames - Finney
Madeleine McGraw - Gwen
Ethan Hawke - nappaaja
Jeremy Davies - Terrence
Kommentit
Lähetä kommentti