Kaksoset Elias ja Lukas palaavat äitinsä luo tämän leikkauksen jälkeen. Äiti käyttää edelleen koko pään peittävää sidettä ja käyttäytyy oudosti. Äiti pakottaa pitämään verhot ikkunoissa myös päiväaikaan, kieltää juoksemisen ja kovat äänet sisällä, eikä anna lupaa mennä pihalla sijaitsevaan latoon. Pian pojat alkavat uskoa, ettei kyseessä ole heidän oikea äitinsä vaan joku toinen on ottanut hänen paikkansa.
Goodnight Mommy on Matt Sobelin ohjaama elokuva vuodelta 2022. Se on uudelleenfilmatisointi itävaltalaisesta elokuvasta Ich seh, Ich seh vuodelta 2014.
Alkuperäinen elokuvaversio ei ole minulle millään tapaa tuttu. Paitsi toki nyt sen verran, kun tämän elokuvan katsottuani kävin lukemassa tiivistelmän sen juonesta, mutta siis juonta enempää en pysty vertaamaan näitä kahta toisiinsa. Jos joskus vastaan tulee niin tahtoisin kyllä alkuperäisenkin katsoa.
Goodnight Mommyssa on tunnelmaa luotu oikein mukavasti, eikä onneksi lähdetty leikkimään täysin turhilla äkkisäikäytyksillä. Eräässä kohtaa odotin sellaista tulevaksi ja tavallaan se tulikin, mutta ilman kovia ääniä, joten siinä ei pakosti joutunut säpsähtämään. Musiikkia on muutoinkin käytetty hyvin tunnelmantehostajana, mutta parhaiten tunnelmaa luovat asiansa osaavat näyttelijät ja vainoharhainen ilmapiiri hahmojen kotona.
Äidin kasvoja ei näytetä ennen kuin vasta puolivälin paikkeilla. Siihen saakka hänen kasvonsa ovat koko pään peittävän siteen peitossa tai häntä näytetään vain takaapäin. Nämä on toteutettu hienosti ja ovat omiaan saamaan katsojankin vainoharhaiseksi, sillä eihän sitä voi tietää, kuka siteiden alla oikeasti piileskelee. Heti puolivälin jälkeen äidin paljastettua kasvonsa minulla alkoi kyllä olla vahva epäilys siitä, mitä voisi olla meneillään ja osuin siinä sitten myös oikeaan. Loppujen lopuksi elokuvan twisti on aika kliseinen ja ennalta-arvattava.
Identtisiä kaksospoikia, Eliasta ja Lukasta, näyttelevät Cameron ja Nicholas Crovetti. Pojista Elias on mietteliäämpi, alussa epäilevämpi osapuoli, kun taas Lucas ottaa ja hyväksyy asiat sellaisina kuin ne ovat, hän on mutkattomampi, mutta myös luonteeltaan passiivisempi. Crovetin veljekset hoitavatkin osansa oikein mallikkaasti. Erityisesti Cameron Crovetti pääsee näyttämään omia kykyjään näyttelijänä ja hänen kuorensa alta paljastuukin oikein vahva, lahjakas lapsinäyttelijä. Äidin roolia esittää Naomi Watts, joka on myös loistava. Erityisesti alkupuolella, kun äidin kasvot ovat peitettyinä ja ilmeet eivät näy, hän joutuu hoitamaan näyttelemisen vain silmillään ja elekielellään, mutta tekee kaiken sellaisella varmuudella, että katsojana oikein hirvittää poikien puolesta.
Goodnight Mommy on tarinallisesti ihan kiinnostava elokuva, jossa tunnelmanluonti ja näyttelijäntyö pelastavat paljon. En kuitenkaan voi väittää, etteikö lopun paljastus olisi ollut melkoinen antikliimaksi, jota on käytetty kauhuelokuvissa jo noin miljoona kertaa aiemminkin. Mukana elokuvassa on eräs kohtaus, jota itseni oli vaikea katsoa, mutta lukemani perusteella alkuperäisessä on sellaisia enemmänkin. Amerikkalainen versio on siis lähtenyt himmailemaan melko lailla ja siistinyt kaiken goren pois.
Goodnight Mommy
Ohjaus: Matt Sobel
Käsikirjoitus: Kyle Warren
Sävellys: Alex Weston
Tuotantomaa: Yhdysvallat
Julkaisuvuosi: 2022
Kesto: 92 min
Ikäraja: K16
Päärooleissa:
Cameron Crovetti - Elias
Nicholas Crovetti - Lukas
Naomi Watts - äiti
Kommentit
Lähetä kommentti