31/31: Oma suosikki - Sinister



Kirjailija Ellison Oswalt muuttaa perheensä kanssa taloon, jossa on tapahtunut murha. Muu perhe vain ei tiedä sitä, eikä myöskään siitä, että Ellison aikaa kirjoittaa tapauksesta kirjan. Ellison löytää talon ullakolta laatikon Super 8 -filmirullia sekä videoprojektorin. Filmirullat sisältävät pätkiä eri perheistä eri tavoin murhattuina, myös heitä ennen samassa talossa asuneesta perheestä. Ellison alkaa perehtyä mahdollisen rikoksiaan kuvaavan sarjamurhaajan taustaan, mutta huomaa pian, ettei olisi kannattanut.

Sinister on Scott Derricksonin ohjaama elokuva vuodelta 2012.

Kuten kahtena edellisenäkin vuonna, tahdoin myös tänä vuonna päättää Halloween Countdownin elokuvaan, josta tiedän pitäväni. Koska ihan oikeasti - kuka muka tahtoisi päättää haasteen mahdollisesti huonoon elokuvaan ja sen aiheuttamaan pahaan mieleen? Jokaisesta omasta suosikkikauhustani olen jo aiemmin blogin puolella kirjoittanut, joten valitseminen oli tänä vuonna siinä suhteessa haasteellisempaa, mutta onneksi vaihtoehtoja oli kyllä useampia.

Sinisterissä on alusta saakka läsnä uhkaava, hieman painostava tunnelma. Elokuvassa on mukana jonkin verran kauhukliseitä, kuten painajaisia näkevä poika ja tyttö, joka piirtelee pelottavia kuvia (vaikka yleensä kauhussa se on kyllä poika, joka niitä kuvia piirtelee), se ei silti jää vain kierrättämään vanhoja ideoita vaan uskaltaa luoda myös jotakin uutta. Siitä huolimatta taustatarina jää valitettavan ohueksi ja siihen olisi voinut perehtyä syvällisemminkin.

Äkkisäikäytyksiä on omaan makuuni turhan paljon, mutta ne eivät onneksi jää ainoaksi pelottelun keinoksi tunnelmaltaan muutoin hyvin luodussa elokuvassa. Aivan viimeisen sekunnin, viimeisen äkkisäikäytyksen, olisin jättänyt elokuvasta kokonaan pois, koska se on täysin turha ja tavallaan jopa pilaa hyvän lopetuksen. Tuntuu, ettei elokuva oikein luota itseensä ja omaan pelottavuuteensa, kun loppuun on pitänyt vielä tunkea viimeinen säikäytys.

Ethan Hawke tekee oikein hyvän roolin Ellison Oswaltina, mutta häntä lukuun ottamatta kaikki muut hahmot jäävät aika ohuiksi ja yksiulotteisiksi. Juliet Rylancen näyttelemä äiti Tracy lähinnä vain ärsyttää alituisella vehtaamisellaan, että tahtooko hän nyt tietää talon historiasta vai eikö tahdo. Vanhempien huomio tuntuu lapsista keskittyvän lähinnä öisiä kauhukohtauksia saavaan Trevoriin, jota näyttelee Michael Hall D'Addario, eikä kukaan missään vaiheessa huomaa, että Clare Foleyn näyttelemä seitsemänvuotias Ashley on huoneensa seinälle piirtänyt puun, jonka oksalta roikkuu neljä hirtettyä ihmistä. Siis oikeasti - kuka ei käy seitsemänvuotiaan lapsensa huoneessa sen vertaa, että näkisi tuon sängyn vieressä seinällä olevan isohkon piirroksen? Myöskään Trevorin kauhukohtaukset eivät saa juuri minkäänlaista selitystä.

Kaikesta huolimatta Sinister on kuitenkin elokuvana varsin toimiva ja se on monesti valittu listoille 2010-luvun pelottavimmista elokuvista. Elokuvaan on hyvin onnistuttu luomaan tunnelmaa, ja Ethan Hawken roolisuoritus pitää koko homman kasassa. Vaikka toisinaan kuva on niin pimeä, että siitä on vaikea saada selvää ja taustatarina jää parhaimmillaankin epämääräiseksi, on Sinister silti ehdottomasti katsomisen arvoinen ja ehdottomasti sieltä modernien kauhuelokuvien paremmasta päästä. Pitäisi joskus varmaan se jatko-osakin katsoa.




Sinister

Ohjaus: Scott Derrickson
Käsikirjoitus: Scott Derrickson ja C. Robert Cargill
Sävellys: Christopher Young
Tuotantomaa: Yhdysvallat, Iso-Britannia
Julkaisuvuosi: 2012
Kesto: 110 min
Ikäraja: K16
Päärooleissa:
Ethan Hawke - Ellison Oswalt
Juliet Rylance - Tracy Oswalt

Kommentit