Ryhmä yliopisto-opiskelijoita lähtee kevätlomalla matkalle Daytona Beachiin ja päättää ajaa määränpäähänsä oikotien kautta. Oikotie vie heidät kuitenkin pieneen Pleasant Valleyn kylään, jossa on meneillään vuotuiset sisällissodan muistoksi pidettävät Guts and Glory -juhlallisuudet. Kylään saapuneita kohdellaan kuin kunniavieraita, mutta pian nuoret huomaavat, että heidät on tuotu paikalle juhla-ateriaksi.
2001 Maniacs on Tim Sullivanin ohjaama elokuva vuodelta 2005. Se on uudelleenfilmatisointi elokuvasta Two Thousand Maniacs! vuodelta 1964.
2001 Maniacs on täynnä epäloogisuuksia, joita ei voi olla huomaamatta. Koska siis ihan oikeasti - kuka lähtee ajamaan seuraten kylttiä, jossa lukee "oikotie"? Eihän sitä edes tiedä, minne se on oikotie. Lisäksi Pleasant Valleyn kyläläiset ovat avoimen rasistisia, eivätkä suvaitse esimerkiksi tummaihoisia lainkaan, mutta silti heidän keittiössään työskentelee tummaihoinen mies. Kyläläiset myös elävät menneessä ajassa, noin 200 vuoden takaisessa, mutta silti jostakin syystä ainakin yhdellä kyläläisellä näkyy päässään nykyaikaiset silmälasit. Ehkä inhimillinen erehdys, mutta en voinut olla huomaamatta.
Okei, kun nämä virheet ja epäloogisuuden unohtaa, osaa elokuva olla paikoitellen jopa hervottoman hauska kuten kauhukomedian ja splatterin kuuluukin. Huumori vain on toisinaan niin mustaa, että ei se kyllä varmasti kaikkia naurata. Elokuvan parasta antia on soittajakaksikko, kaksi vanhaa miestä, jotka pitkin elokuvaa soittelevat ja laulelevat hieman epämääräisiä lauluja.
Hahmoissa ei ole juuri samaistuttavaa, mutta splattereissa ja slashereissa usein on sama ongelma. Hahmoihin ei ole joko tarpeeksi aikaa tutustua tai heistä on tehty niin epämiellyttäviä, ettei heihin oikein saa kosketuspintaa. Päähahmoista ei suoraan sanottuna muista jälkeenpäin yhdenkään nimeä, enkä oikein elokuvaa katsoessa jaksanut olla toiveikaskaan näiden puolesta. Tappoihin ja ruudulla nähtävään väkivaltaan on käytetty luovuutta ja kekseliäisyyttä, parhaiten mieleeni jäivät aivan ensimmäinen, joka on suoraan lainattu eräästä keskiaikaisesta kidutus-/teloitusmetodista sekä eräs kelloon liittyvä, johon liittyy hyvin vahvasti myös edellä mainittu soittajakaksikko.
2001 Maniacsin paras näyttelijä on ehdottomasti kauhuikoni Robert Englund (Painajainen Elm Streetillä -elokuvien Freddy Krueger, jos joku ei tiennyt). Hänen hahmonsa Pleasant Valleyn pormestari George W. Buckman on oikein viihdyttävä hahmo ja Englund vetää roolityönsä sopivalla tavalla yli. Elokuvan alkupuolella lyhyesti nähtävää hahmoa näyttelee elokuvaohjaaja Eli Roth, joka on yksi 2001 Maniacsin tuottajista. Hänen hahmonsa nimi on Justin ja Roth näyttelee kyseistä hahmoa myös omassa, kolme vuotta aiemmin ensi-iltansa saaneessa elokuvassaan Cabin Fever (2002).
2001 Maniacs on viihdyttävä ja, jos sen virheet kykenee unohtamaan sekä antamaan anteeksi, myös erittäin hauska, mustan huumorin sävyttämä elokuva. Juonenkulku on aika ennalta-arvattava, kuten splattereissa ja slashereissa yleensäkin. Brutaaliakaan väkivaltaa ei kaihdeta, mutta kaikki on toteutettu humoristisella otteella.
2001 Maniacs
Ohjaus: Tim Sullivan
Käsikirjoitus: Tim Sullivan ja Chris Kobin
Sävellys: Nathan Barr
Tuotantomaa: Yhdysvallat
Julkaisuvuosi: 2005
Kesto: 87 min
Ikäraja: K18
Päärooleissa:
Robert Englund - pormestari George W. Buckman
Lin Shaye - Granny Boone
Kommentit
Lähetä kommentti