Pieni poro Niko on saanut äidiltään kuulla, että hänen isänsä on osa joulupukin lentojoukkoja. Siitä lähtien lentäminen sekä lentojoukkoihin liittyminen on ollut Nikon suurin haave. Eräänä päivänä susilauma karkottaa porotokan kotilaaksostaan. Syyllisyyttä poteva Niko karkaa laumasta ja ottaa suunnan kohden Korvatunturia löytääkseen isänsä.
Niko – Lentäjän poika on Kari Juusosen ja Michael Hegnerin ohjaama animaatio vuodelta 2008. Elokuva valmistui suomalais-tanskalais-irlantilais-saksalaisena yhteistyönä. Vuonna 2012 elokuva sai jatko-osan Niko 2 - Lentäjäveljekset.
Niko - Lentäjän poika on aika sympaattinen ja herttainen elokuva. Joulun aikaan sijoittuessaan se on aika täydellinen koko perheelle sopiva jouluelokuva. Niko on aika merkittävä elokuva erityisesti siitä syystä, että täälläpäin maailmaa tehdään hyvin vähän animaatioita ja Niko onkin toiseksi katsotuin kotimainen animaatio Suomessa, ensimmäisellä sijalla on Angry Birds -elokuva (2016).
Juoni elokuvassa ei ole kummoinen, sillä hyvin monien muiden lapsille suunnattujen elokuvien tapaan se kertoo itsensä etsimisestä ja omien vahvuuksiensa löytämisestä. Vastaavalla juonella varustettuja koko perheen elokuvia löytyy noin kolmetoista tusinassa, mutta silti Niko ei tunnu siltä, että se vain kierrättäisi vanhaa vaan tuo mukaan raikkaan tuulahduksen suoraan Lapin tuntureilta. Paljon varmasti kertoo myös se, että Niko on toistaiseksi ainoa animaatio, joka on voittanut parhaan elokuvan Jussi-palkinnon.
Hahmot ovat aika stereotyyppisiä - on jukuripäinen pieni poro, joka kokee olevansa erilainen kuin muut, Nikon isähahmon paikan ottanut hieman kärttyinen liito-orava, on laumallinen poroja, jotka paheksuvat kaikkea erilaista ja poikkeavaa, elegantti lumikko, läpeensä paha musta susi sekä machoilevat lentoporot. Osaan hahmoista, kuten liito-orava Juliukseen, saadaan lisää syvyyttä tarinan edetessä, mutta suurin osa jää vain hyvin yksiulotteisiksi. Omiksi suosikeiksini nousivat juurikin Julius sekä lumikko Wilma. Joulupukin lentävät porot ovat loppujen lopuksi aika hömelöitä ja sen saa Nikokin huomata. Joskus ei vaan pitäisi tavata idoleitaan.
Niko - Lentäjän poika on varsin hurmaava elokuva, joka varmasti ilahduttaa etenkin lapsikatsojia. Perheen pienimpiä voi musta susi kumppaneineen pelottaa, mutta joukosta löytyy myös "musta lammas", joka on aika kiltti ja ihastuu villakoira Essieen. Tarinan perusjuoni on moneen kertaan kierrätetty, mutta ei silti tunnu siltä ja Nikon matkaa jaksaa seurata mielenkiinnolla vielä useamman katsomiskerran jälkeen. On huikeaa, että Suomessa on kyetty tuottamaan näinkin laadukasta animaatiota.
Kuusivuotiaan arvio: "Se oli hauska. Siinä oli hauskaa se, kun Niko osasi lentää. Pelottavaa oli se musta susi, mutta mua pelotti vain vähän."
Niko – Lentäjän poika
Ohjaus: Kari Juusonen ja Michael Hegner
Käsikirjoitus: Hannu Tuomainen ja Martein Thorisson
Sävellys: Stephen McKeon
Tuotantomaa: Suomi, Tanska, Irlanti, Saksa
Julkaisuvuosi: 2008
Kesto: 75 min
Ikäraja: K7
Äänirooleissa:
Olli Jantunen - Niko
Hannu-Pekka Björkman - Julius
Vuokko Hovatta - Wilma
Kommentit
Lähetä kommentti