Kriticosin perhe jää asunnottomaksi ja äidittömäksi tulipalon jälkeen. Kuin taivaan lahjana he saavat etäiseksi jääneeltä Cyrus-sedältä perinnöksi tämän rakennuttaman erikoisen talon. Isä, kaksi lasta ja taloudenhoitaja muuttavat lasista tehtyyn taloon, joka paljastuu valtavaksi koneeksi, joka on tarkoitettu pitämään aaveita vankina. Perheen muutettua aaveet kuitenkin vapautuvat, talon ovet lukittuvat, eikä murhanhimoisia aaveita voi päästä enää minnekään pakoon.
Kolmetoista aavetta on Steve Beckin ohjaama elokuva vuodelta 2001. Se on uudelleenfilmatisointi William Castlen elokuvasta 13 Ghosts vuodelta 1960.
Olen tahtonut katsoa Kolmetoista aavetta jo lähes viidentoista vuoden ajan, mutten ole onnistunut löytämään sitä mistään. Nyt sitten vihdoin, erittäin pitkän odotuksen jälkeen, pääsin sen näkemään ja olin suoraan sanottuna aika innoissani.
Kolmetoista aavetta näyttää ulkoisesti hyvin samalta kuin useat 2000-luvun alkupuolella tehdyt kauhuelokuvat. En osaa tarkkaan määritellä mitä, mutta ylipäätään tunnelma ja ulkoinen olemus ovat samanoloisia. Mukana on muutamia ihan suhteellisen brutaalejakin kohtauksia, eivätkä ne ole lainkaan huonosti toteutettuja
Tarinallisesti elokuva on mielenkiintoinen kokonaisuus ja koko juoni on täynnä erilaisia twistejä, joita kaikkia ei katsojakaan osaa odottaa. Mukana menossa on niin hermostunut ja neuroottinen selvännäkijä, aaveiden ihmisoikeuksia ajava aktivisti, kuolemasta häiritsevän paljon kiinnostunut pikkupoika kuin myös aivan liian positiivinen teini. Yksinhuoltajaksi jäänyt perheen isä Arthur koettaa pitää langat omissa käsissään, mutta lankoja on liikaa ja hänellä käsiä liian vähän.
Näyttelijät tekevät suurimmaksi osaksi ihan hyvää työtä. Ainoastaan teinityttö Kathya näyttelevä Shannon Elizabeth on suoraan sanottuna aivan kamala. Koko elokuvan ajan toivoin, että aaveet lahtaisivat hänet, jottei häntä tarvitsisi enää katsella. Kathylle ja hänen pikkuveljelleen Bobbylle tuntuu olevan täysin mahdotonta totella edes kaikkein yksinkertaisimpia sääntöjä. Oma suosikkini Embeth Davidtz tekee kaikista kiinnostavimman roolin kansalaisaktivistina, joka ajaa aaveiden ihmisoikeuksia.
Ilmestymisensä aikaan Kolmetoista aavetta sai paljon negatiivista kritiikkiä osakseen, eikä myöskään menestynyt lippukassoilla, mikä on harmi, koska ihan oikeasti - ei tämä nyt niin huono ole. Pelottavuutta toki ei löydy paljoa, mutta tarina on kiehtova ja erityisesti aaveiden maskeeraukset on toteutettu hienosti. Eivätkä erikoisefektitkään niin pahalta näytä. Aaveiden taustatarinoista olisi ollut kiinnostavaa tietää lisää ja tässä olisi ollut hyvä mahdollisuus kaiken maailman jatko-osille ja esiosille ja spinoffeille. Jokaisesta aaveesta kerrotaan vähän, mutta vasta Wikipediasta löysin heistä edes hieman enenmmän tietoa (englanniksi).
Kolmetoista aavetta on ihan pätevä kummitustalopelottelu. Se rakentaa paljon tarinansa varaan ja sen huomaa, ettei hahmoihin ole käytetty yhtä paljoa energiaa, sillä hahmot ovat suurimmaksi osaksi kovin yksiulotteisia ja yhden luonteenpiirteen varassa. Kolmetoista aavetta on varsin viihdyttävä kokonaisuus ja kaikista puutteista huolimatta huomasin pitäväni tästä kovasti.
Helmet-elokuvahaasteeseen numerolla 14. Uudelleenfilmatisointi
Kolmetoista aavetta | THIR13EN Ghosts
Ohjaus: Steve Beck
Käsikirjoitus: Neal Marshall Stevens ja Richars D'Ovidio, Robb Whiten käsikirjoituksen pohjalta
Sävellys: John Fritzzell
Tuotantomaa: Yhdysvallat, Kanada
Julkaisuvuosi: 2001
Kesto: 91 min
Ikäraja: K15
Päärooleissa:
Tony Shalhoub - Arthur Kriticos
Embeth Davidtz - Kalina Oretzia
Matthew Lillard - Dennis Rafkin
Kommentit
Lähetä kommentti