Hiekan ja sumun talo



Iranista Yhdysvaltoihin muuttanut eversti Massoud Amir Behrani raataa töissä pitääkseen yllä perheensä elintasoa. Hän saa lopulta ostettua halvalla pakkohuutokaupassa olleen talon ja muuttaa sinne perheineen. Talon entinen omistaja Kathy Nicolo ei kuitenkaan aio luovuttaa vaan taistella omastaan loppuun saakka.

Hiekan ja sumun talo on Vadim Perelmanin ohjaama elokuva vuodelta 2003. Se pohjautuu Andre Dubus III:n samannimiseen romaaniin vuodelta 1999.

Hiekan ja sumun talo on elokuva, jota tuskin olisin koskaan päätynyt katsomaan, ellen olisi aikoinaan törmännyt siihen listalla 25 elokuvaa, jotka tuhoavat uskosi inhimillisyyteen. Vaikka draama on elokuvissa toinen suosikkigenreistäni, tämä elokuva tuskin olisi herättänyt mielenkiintoani. Dvd:n kansikuva on tylsä, vastaavia on noin kymmenen tusinassa, eikä juonikuvauskaan kuulosta kovin kiinnostavalta. Siis elokuva jonkun talon omistusoikeudesta - oikeasti?

Ja loppujen lopuksi, ei Hiekan ja sumun talo nyt kovin ihmeellinen ole, vaikka sitä ilmestymisvuonnaan onkin hehkutettu vuoden parhaaksi elokuvaksi ja vaikka se sai jopa kolme Oscar-ehdokkuutta (jokaisen niistä kyllä täysin ansaitusti). Elokuva toki pitää otteessaan loppuun saakka ja siitä saa paljolti kiittää näyttelijöitä. Erityisesti parhaan miespääosan ja naissivuosan Oscar-ehdokkuudet saaneet Ben Kingsley ja Shohreh Aghdashloo onnistuivat varastamaan valokeilan aina ruudulla ollessaan. Eikä Kathy Nicoloa näyttelevä Jennifer Connelly juuri huonommaksi jää. Näistä jokainen hahmo on hienosti ja taidolla rakennettu.

Sen sijaan Ronald Eldardin näyttelmän poliisi Lester Burdonin motiivit jäävät todella hämärän peittoon. Hänen ilmestyessään Kathyn elämään en edes tajunnut hänen olevan sama poliisi kuin elokuvan alussa, niin hyvin hän jäi mieleen. Lesterin toiminta tuntuu suurimmaksi osaksi täysin impulsiiviselta ja aivottomalta. Koko hahmo häiritsi omaa katseluani todella paljon, koska en päässyt hänestä lainkaan perille ja olisin mieluusti heittänyt koko tyypin vaikka lähimpään kaivoon. Myös Kathyn veli Frank (jota ei kertaakaan elokuvassa nähdä, mutta hänen äänensä kuullaan) joutaisi myös sinne Lesterin seuraksi. Oikein vihaksi pisti hänen välinpitämättömyytensä.

Hiekan ja sumun talo on elokuva, jossa onnellisia loppuja on turha odottaa. En kyllä silti tiedä, millä perusteella juuri tämä elokuva tuhoaisi uskon inhimillisyyteen. Toki, varmasti elokuvan hahmojen kaltaisia ihmisiä on olemassa, mutta ei se nyt omaa uskoani silti tuhoa. Voisin mainita useammankin draamaelokuvan, jotka tekevät sen paljon tehokkaammin. Listan elokuvista Hiekan ja sumun talo on kenties helpoin katsottava.


Helmet-elokuvahaasteeseen numerolla 16. Elokuvassa eletään ylellisesti




Hiekan ja sumun talo | House of Sand and Fog

Ohjaus: Vadim Perelman
Käsikirjoitus: Shawn Lawrence Otto ja Vadim Perelman, Andre Dubus III:n romaanin pohjalta
Sävellys: James Horner
Tuotantomaa: Yhdysvallat
Julkaisuvuosi: 2003
Kesto: 124 min
Ikäraja: K15
Päärooleissa:
Jennifer Connelly - Kathy Nicolo
Ben Kingsley - Massoud Amid Behrani
Shohreh Aghdashloo - Nadereh Behrani

Kommentit