Kuka pelkää noitia



Luken vanhemmat kuolevat onnettomuudessa ja Luke jää asumaan isoäitinsä luo. Isoäiti kertoo Lukelle kaiken ilkeistä lapsia vaanivista noidista ja kuinka välttää joutumasta heidän saaliikseen. Kun isoäiti sairastuu, hänelle suositellaan lomaa rannikolla, joten kaksikko suuntaa sinne. Pian käy kuitenkin ilmi, että samaan aikaan hotellissa on meneillään noitien vuotuinen tapaaminen.

Kuka pelkää noitia on Nicolas Roegin ohjaama elokuva vuodelta 1990. Se perustuu Roald Dahlin samannimiseen kirjaan vuodelta 1983.

Olen noin seitsemänvuotiaasta saakka ollut kova Roald Dahlin kirjojen fani. Kaikkia en toki ole lukenut, mutta suurimman osan kyllä. Kuka pelkää noitia ei ole koskaan lukeutunut suosikkeihini, jostakin syystä. En vain jotenkin päässyt sen maailmaan kiinni samalla tapaa kuin joihinkin muihin, esimerkiksi omaan suosikkiini Matildaan (1988). Luin Kuka pelkää noitia viimeksi kolme-neljä vuotta sitten, mutta paljoa siitä ei ollut muistissa, kun aloin tätä adaptaatiota katsomaan.

Sen verran muistikuvia kuitenkin oli, että pystyn sanomaan elokuvan olleen alkuperäisteokselleen uskollinen (jopa niin paljon, että elokuvan alkupuoli on kuvattu Norjan Bergenissä, jonne kirjankin alkupuolen tapahtumat sijoittuvat), ellei lukuun oteta loppua, joka oli erilainen. Elokuvassa on samanlainen vinksahtanut, pahaenteinen ja paikoin jopa synkkä tunnelma kuin kirjassa. Jännite pysyy koko ajan yllä, eikä elokuva käy pitkäveteiseksi edes rauhallisempina hetkinään. Itseni ainakin oli hyvin vaikea saada katsettani irti ruudusta katsomisen aloitettuani, eikä tullut mieleenkään keskeyttää elokuvaa missään kohtaa vaan se piti katsoa yhdeltä istumalta. Se kertoo jo aika paljon.

Päärooleissa Lukena ja hänen isoäitinään Helgana ovat Jasen Fisher ja Mai Zetterling. Fisher sortuu toisinaan hieman ylinäyttelemään, mutta se ei onneksi mene liiallisuuksiin. Muutoin hän on ihan hyvä Luken roolissa. Zetterling puolestaan on oikein suloinen isoäiti, jollaisen voisin itsellenikin huolia. Ylinoitaa näyttelee Anjelica Huston ja suoraan sanottuna en voisi parempaa näyttelijää siihen rooliin valita. Kyseinen rooli on varmasti yksi niistä elokuvahistoriassa, joka on muodostunut niin ikoniseksi, ettei oikein ketään muuta voi roolissa nähdä, sillä Huston on siinä täydellinen. Dahlin kirjan pohjalta on muuten tehty toinenkin adaptaatio, joka sai ensi-iltansa vuonna 2020. Se on saanut aika huonoja arvosteluja, enkä ainakaan ihan heti suunnittele sen katsomista. Voi olla, että jää katsomattakin.

Yksi näyttelijäsuoritus täytyy vielä nostaa esille: suuni kirjaimellisesti loksahti auki, kun hotellin johtaja herra Stringeriä näyttelevä Rowan Atkinson pamahti ruudulle ensimmäisen kerran. Reaktioni oli lähinnä luokkaa "miksi Mr. Bean on tässä elokuvassa". Herra Stringerin vaatteet olivat nimittäin kovin beanmaiset, joten erehdykseni on varmaan täysin ymmärrettävä. Ja Rowan Atkinson on aina ihana. Olin hänen suuri faninsa alle kouluikäisenä.

Kuka pelkää noitia ei tietenkään olisi mitään ilman taidokkaita maskeerauksia ja onnistuneita erikoistehosteita. Erityisesti noitien maskeeraukset on toteutettu hienosti ja alkoi ihan oikeasti karmia, kun ylinoitaa katsoi. Elokuvassa isoäidin kertoma tarina noidista ja heidän saaliikseen jääneestä tytöstä on surullinen ja koskettava. Kuka pelkää noitia ei yllä suosikkeihini Dahl-filmatisoinneissa, mutta se on silti toimiva ja taidolla tehty elokuva, jota voi lämpimästi suositella.




Kuka pelkää noitia | The Witches

Ohjaus: Nicolas Roeg
Käsikirjoitus: Allan Scott, Roald Dahlin samannimisen kirjan pohjalta
Sävellys: Stanley Myers
Tuotantomaa: Iso-Britannia, Yhdysvallat
Julkaisuvuosi: 1990
Kesto: 91 min
Ikäraja: K13
Päärooleissa:
Jasen Fisher - Luke Eveshim
Mai Zetterling - Helga Eveshim
Anjelica Huston - Eva Ernst / päänoita

Kommentit