The Last Descent



Kiitospäivän aikaan John Jones ja hänen veljensä Josh päättävät lähteä tutkimaan vastikään uudelleen avattua Nutty Puttyn luolastoa. He ovat jo pitkään haaveilleet pääsevänsä luolastoon, joka on ollut suljettuna siellä sattuneiden onnettomuuksien vuoksi. John ja Josh ovat kumpikin kokeneita luolatutkijoita ja luolaan päästyään tekevät päätöksen hajaantua, jotta kumpikin pääsee tutkimaan omia polkujaan. John löytää ahtaan käytävän, jota erehtyy luulemaan Birth Canaliksi ja jää jumiin. Äkkiä hauskaksi seikkailuksi aiottu retki muuttuukin pelastusoperaatioksi, jossa panoksena on Johnin henki.

The Last Descent on Isaac Halasiman ohjaama elokuva vuodelta 2016. Se pohjautuu tositapahtumaan John Jonesin pelastusyrityksestä Utahin Nutty Putty -luolastosta vuonna 2009.

Olen aiemmin lukenut John Jonesin tapauksesta oikeastaan kaiken, mitä siitä vain saattaa löytää sekä katsonut aiheesta pari dokumenttia, joten tietysti kiinnosti katsastaa elokuvakin. Valitettavasti sitä ei ole julkaistu Suomessa, mutta se löytyi silti yllättävän pienellä kaivamisella (toisin sanoen, kirjoita elokuvan nimi Youtubeen ja se on tyyliin ensimmäinen hakutulos).

Tämä tapaus on sellainen, joka minulla tasaisin väliajoin palaa kummittelemaan mieleen. Koko ajatus siitä, että kokisi John Jonesin kohtalon, aiheuttaa suunnatonta ahdistusta - enkä edes kärsi klaustrofobiasta! Jostakin syystä elokuva ei silti onnistu vastaavia tunteita herättämään. Parhaassa tapauksessa tästä olisi voinut saada aikaiseksi jopa todella ahdistavaa psykologista kauhua, mutta tuntuu, että elokuva haahuilee liikaa ja todennäköisesti elokuvantekijätkin ovat tahtoneet kunnioittaa John Jonesin omaisia, eivätkä ole lähteneet mässäilemään hänen tilanteellaan liikaa.

Mitään yllätyksellisyyttä The Last Descent ei tarjoile, ainakaan jos on tapauksesta yhtään lukenut, sillä lopputulos on jo tiedossa. Alkutilanteesta olisi voinut ottaa enemmänkin irti, sillä nyt elokuva menee lähes suoraan itse asiaan. Kun elokuvaa on mennyt vasta yhdeksän minuuttia, John ja Josh ovat jo luolastossa, kahdenkymmenen minuutin kohdalla John on jumissa ja loppuelokuvan ajan (eli vielä tunti ja kaksikymmentä minuuttia!) katsellaankin sitten jumiutunutta Johnia ja pelastusoperaatiota, lukuun ottamatta muutamia takaumia ja Johnin hallusinaatioita. Kenties tiivistäminen olisi ollut hyvästä, sillä neljänkymmenen minuutin kohdalla olin aivan varma, että tämä loppuu kohta - no eipä loppunutkaan vaan vielä tunti oli jäljellä. Siinä vaiheessa olin jo ehtinyt menettää mielenkiintoni, sillä elokuva tuntui jäävän tavallaan junnaamaan paikoilleen ja toistavan samaa kaavaa ja samoja asioita koko loppuajan. Ikuisuudelta se kyllä varmaan todellisuudessakin tuntui, olihan John jumissa loppujen lopuksi lähes 28 tuntia.

Paras asia elokuvassa on hyvin pikainen ystävyyssuhde, joka kehittyy Johnin ja häntä pelastamassa olevan Aaronin välille. Heidän välistään jopa kevyttä ja leikkimielistäkin sanailua on ilo kuunnella. Valaistus on toteutettu uskottavasti, eikä tarvitse miettiä, mistä tuo valo umpinaiseen luolaan tulee. Tosin se, että valo tulee tasku- ja otsalampuista tarkoittaa myös sitä, että ruutu on aika pimeä ja toisinaan on vaikea saada selvää, mitä tapahtuu.

The Last Descent tuo mieleen elokuvan 127 tuntia (2010), joka myös on tositapahtumiin perustuva ja hieman samankaltainen kertomus. Tosin siinä, missä Aron Ralston joutui selviytymään yksinään, oli Johnilla apunaan kymmeniä ihmisiä. Ja ovathan nämä kaksi elokuvaa laadullisesti aika kaukana toisistaan, mutta niin ovat myös niiden budjetit, joten eiköhän se osaltaan anna selityksen.




The Last Descent

Ohjaus ja käsikirjoitus: Isaac Halasima
Sävellys: Matt Cropper, Kalai
Tuotantomaa: Yhdysvallat
Julkaisuvuosi: 2016
Kesto: 105 min
Ikäraja: K13
Päärooleissa:
Chadwick Hopson - John Jones
Landon Henneman - Aaron
Jacob Omer - Josh Jones
Alexis Johnson - Emily Jones

Kommentit