Korvatunturilla valmistaudutaan vuoden tärkeimpään juhlaan. Noora ja Ville löytävät joulupukille tulleiden kirjeiden seasta Vekara-nimisen lapsen lähettämän kirjeen ja ryhtyvät selvittämään, mitä kyseinen lapsi on piirustuksellaan tarkoittanut. Samaan aikaan joulunvietto on vaarassa, sillä pukki on vilustunut ja oudot onnettomuudet piinaavat häntä. Ja nuo onnettomuudet tuntuvat sattuvan aina, kun kuuluu rummutusta.
Joulupukki ja noitarumpu on kaikkea sitä, mitä jouluelokuvalta odottaa. Siinä on tonttuja, pukki ja muori, lunta, poroja, Lapin kauniit talviset maisemat, joulun odotuksen tuntua sekä ennen kaikkea joulun taikaa. Elokuva vie aina mukanaan vuosien taakse lapsuusjouluihin.
Oma lapseni on jo pitkän aikaa kärttänyt, että milloin voidaan katsoa Joulupukki ja noitarumpu, joten riemu oli suuri, kun se päivä vihdoin koitti. Vuosi sitten meillä katsottiin tätä varmaan useamman kerran viikossa. Elokuva on erityisesti lapsille suunnattu ja ainakin meillä se on ollut suuri joulusuosikki jo parin vuoden ajan. Tälläkin kertaa lapsi olisi tahtonut katsoa sen heti uudestaan, mutta ei kyllä katsottu. Ehkä joku toinen päivä.
Elokuvan tontuille on jokaiselle hauskasti kehitetty omat vastuualueensa; Sakari Sokeri vastaa karkkituotannosta, Juho Vaneeri puutöistä ja Tara on kutomon ylipäällikkö, Agricola on (yllättäen) kirjatietäjä, Nelli Nukkemaakari valmistaa pehmoleluja ja Bertta Bitti hallitsee tietokoneet. Jokaisella on oma persoonallisuutensa, josta he jäävät mieleen.
Joulupukki ja noitarumpu on ajaton klassikko. Piirretyt sekä stop motionit ovat animaatiotyyleistä aina olleet minulle lähimpänä sydäntä. Niissä on kummassakin se itse tekemisen, käsillä tehdyn tuntu, joka tietokoneanimaatioista puuttuu. Jokaisella animaatiotyylillä on toki puolensa, mutta piiretty ja stop motion ovat ne, jotka itse arvostan korkeimmalle sijalle.
Piirretty voi toki toisinaan tuntua vanhahtavalta, eikä Joulupukki ja noitarumpukaan ole täysin ajan patinalta säästynyt. Jos se nyt tehtäisiin uudestaan, monia juttuja varmasti menisi uusiksi ja pystyttäisiin ylipäätään tekemään paremmin kuin silloin kaukaisessa menneisyydessä 90-luvulla. Eri asia onkin, että saisiko tällaista enää tehdä…
Elokuvan tunnuslaulu Joulupukin töissä, jonka laulaa J. Karjalainen, soi päässä vielä seuraavanakin päivänä.
Joulupukki ja noitarumpu
Ohjaus: Mauri Kunnas ja Pekka Lehtosaari
Käsikirjoitus: Mauri ja Tarja Kunnas
Sävellys: Riku Niemi ja Juha Tikka
Tuontantomaa: Suomi, Unkari
Julkaisuvuosi: 1996
Kesto: 51 min
Ikäraja: S
Äänirooleissa:
Esa Saario - Joulupukki
Ulla Tapaninen - Joulupukin muori
Henna Haverinen - Noora
Olli Parviainen - Ville
Kommentit
Lähetä kommentti