9/12: Kirjaan pohjautuva - Saiturin joulu



On jouluaatto, eikä joulunvihaaja Ebenezer Scrooge välitä vähääkään koko juhlapyhästä. Hän ei tahtoisi edes antaa ainoalle alaiselleen jouluksi vapaapäivää, mutta lopulta suostuu siihen pitkin hampain - jos alainen seuraavana päivänä tulee aikaisemmin töihin. Jouluyönä Scrooge kohtaa seitsemän vuotta aiemmin menehtyneen liikekumppaninsa Jacob Marleyn haamun, joka varoittaa häntä kuoleman jälkeen odottavista kahleista, ellei hän paranna tapojaan. Marleyn jälkeen Scroogelle ilmestyvät vuorollaan menneen, nykyisen ja tulevan joulun henget, jotka kukin näyttävät miehelle tapahtuneita tai tapahtuvia asioita koettaen saada tämän näkemään sen, mikä on tärkeää.

Saiturin joulu on Robert Zemeckiksen ohjaama animaatio vuodelta 2009. Se perustuu Charles Dickensin samannimiseen romaaniin, joka tunnetaan myös nimellä Joululaulu, vuodelta 1843. Animaatio toteutettiin motion capture -tekniikalla eli näyttelijät oikeasti näyttelevät kohtaukset käyttäen erityisiä asuja, joihin on kiinnitetty seurantapisteitä (näitä on usein myös näyttelijän kasvoissa) ja myöhemmin näyttelijöiden työ muutetaan liikkuvaan muotoon animaatioksi.

Dickensin Saiturin joulu on kirjailijan töistä kenties tunnetuin (vaikka suurin osa ei tiedäkään tarinaa tuntevansa) ja eniten käytetty. Siitä on tehty monia eri variaatioita, muun muassa Barbie-, Muppet- ja Mikki Hiiri -elokuvat. Itse muistan lapsuudestani Aku Ankka- ja Roope-setä -lehdissä olleet sarjakuvat, jotka mukailevat Dickensin tarinaa ja joissa Scroogen roolin ottaa milloin Roope-setä ja milloin Sepe Susi. Roope Ankka (Scrooge McDuck) itse asiassa on alunperin nimettykin juuri Ebenezer Scroogen mukaan.

Huolimatta siitä, että Saiturin joulu on animaatio, se on hyvin synkkäsävyinen, eikä todellakaan sovi perheen pienimmille. Elokuvan ikäraja on K11 ja siinä on mukana joitakin äkkisäikäytyksiä, jotka helposti saavat aikuisenkin hätkähtämään. Saiturin joulua kritisoitiin ilmestymisvuonnaan juurikin synkkyydestään, mutta ei se alkuperäinen tarina yhtään sen hilpeämpi ole. Ei kai tästä ollut tarkoituskaan tehdä koko perheelle soveltuvaa elokuvaa.

Jim Carrey tekee elokuvassa huikean suorituksen kuutoisroolissa todistaen olevansa kykeneväinen vaikka mihin. Carrey on kaikkein tunnetuin komediallisista rooleistaan, mutta Saiturin joulussa osoittaa olevansa paljon muutakin kuin pelkkä naamanvääntelijä. Carrey on Ebenezer Scrooge nuorena, keski-ikäisenä ja vanhana sekä kaikki kolme joulun henkeä.

Myös muut näyttelijät tekevät useampia rooleja: Gary Oldman on Scroogen alainen Bob Cratchit, entinen liikekumppani Jacob Marley sekä hoitaa Pikku-Timin liikekielen, ja Cary Elwesillä on useita pieniä rooleja (joista yhdestäkään en ole vielä onnistunut häntä tunnistamaan). Scroogen sisarenpoikana Fredinä nähdään Colin Firth, joka puolestaan on helppo tunnistaa jo pelkästään äänensä perusteella. Hahmolla ja näyttelijällä on myös samaa näköä. Positiivista on, että vaikka elokuva on tehty Yhdysvalloissa, suurin osa sen näyttelijöistä on brittejä, elokuva kun kuitenkin sijoittuu Lontooseen.

Jos hieman synkemmänpuoleinen, enemmän aikuisille suunnattu animaatio kiinnostaa, silloin Saiturin joulu kannattaa katsastaa. Kirjan lukemista suosittelen myös. Se ei ole samanlainen tiiliskivi kuin suurin osa Dickensin muusta tuotannosta, itsekin olen sen ensimmäisen kerran lukenut joskus alakouluikäisenä. Jos jossakin tarinassa on todellista joulun taikaa niin tässä.




Saiturin joulu | A Christmas Carol

Ohjaus: Robert Zemeckis
Käsikirjoitus: Robert Zemeckis, Charles Dickensin kirjan A Christmas Carol pohjalta
Sävellys: Alan Silvestri
Tuotantomaa: Yhdysvallat
Julkaisuvuosi: 2009
Kesto: 96 min
Ikäraja: K11
Päärooleissa:
Jim Carrey - Ebenezer Scrooge, joulun henget
Colin Firth - Fred
Gary Oldman - Bob Cratchit, Jacob Marley

Kommentit