22/22: Tummien perhosten koti

22 elokuvaa -haaste, osa 22.


22/22: Tummien perhosten koti

Kuuden vuoden sijaiskotikierteen jälkeen Juhani Johansson lähetetään poikakotiin saarelle, jonka johtajana toimii Olavi Harjula. Poikakodin tarkoituksena on koulia pojista kunnon kansalaisia, mutta kaikkien kohdalla vaikutus ei ole toivottu. Lisäksi saaren ilmapiiri nostaa Juhanin mieleen traumaattisia muistoja lapsuudesta, muistoja, jotka hän on jo ehtinyt unohtaa.

Minulla on jonkin sortin viha-rakkaussuhde suomalaisiin elokuviin. Olen nähnyt muutamia uskomattoman hienoja suomalaisten tekemiä elokuvia (esim. Pirjo Honkasalon Betoniyö, Antti J. Jokisen Puhdistus sekä lapsuudesta saakka ollut suosikkini Edvin Laineen Prinsessa Ruusunen), mutta myös joitakin... no, ei niin hyviä. Tietysti kotimaista elokuvaa pitäisi tukea jo periaatteen vuoksi, mutta suunnilleen joka toisessa niistä tuntuu toistuvan sama kaava - ryypätään, kiroillaan paljon ja joku (yleensä mies) juoksee jossain (yleensä metsässä) alasti, eikä minua kiinnosta katsella sellaista. Lisäksi on näyttelijöitä, joiden naamaa en siedä katsella, koska heistä tyrkytetään joka tuutista, joten jo se asettaa rajoituksia. Jostakin syystä elokuvahyllyssäni taitaa olla enemmän jopa ruotsalaisten kuin suomalaisten tekeleitä. Pitäisikö olla huolissaan?

Tummien perhosten koti onneksi sijoittuu sille suomalaisten elokuvien paremmalle puoliskolle, jossa kaikki tuntuu toimivan - näyttelijöistä ja ohjauksesta aina puvustukseen ja äänimaailmaan. Itse asiassa elokuvia katsoessani kiinnitän huomiota lähinnä juuri näyttelijöihin sekä visuaalisuuteen, eritoten puvustukseen. Näyttelijöistä parhaimpana mieleen jäi johtaja Harjulan roolissa oleva Tommi Korpela.

Aineksia elokuvassa olisi varmasti ollut syvällisempään ja synkempäänkin kokonaisuuteen, mutta nautin kyllä tämän katsomisesta tällaisenaan. Juhanin lapsuuden traumojen noustessa pintaan pikkuhiljaa elokuvan edetessä myös totuus hänen joutumisestaan sijoitukseen paljastuu koko kauheudessaan. Itse asiassa juuri lapsuusmuistojen paljastumisesta pidin ehkä eniten koko elokuvassa.

Lopputekstitkin piti katsoa huolella, jotta sain bongattua sieltä teatterimme lavastajan nimen. Go Jussi!




Tummien perhosten koti

Ohjaus: Dome Karukoski
Käsikirjoitus: Marko Leino, Leena Landerin samannimisen romaanin pohjalta
Sävellys: Panu Aaltio
Tuotantomaa: Suomi
Julkaisuvuosi: 2008
Kesto: 105 min
Ikäraja: K13
Pääosissa:
Tommi Korpela - Harjula
Niilo Syväoja - Juhani
Eero Milonoff - Salmi
Niko Vakkuri - Hämäläinen

Kommentit