Kolgrim ja Mattias Meiden ovat velipuolet, jääkansan Taraldin jälkeläisiä. Kolgrim on yksi Jääkansan kirotuista ja hänen sisällään asuu pahuus, jonka hän on jo vuosikaudet piilottanut kaikilta. Kun Kolgrim kuulee Tarjein päättäneen antaa Jääkansan perinnön hänen velipuolelleen Mattiakselle, nousee Kolgrimin viha ja kauna uusiin ulottuvuuksiin. Hän on valmis tekemään mitä tahansa päästäkseen eroon Mattiaksesta ja saadakseen perinnön itselleen.
Pahan perintö on Margit Sandemon kirjoittama romaani vuodelta 1982. Se on kuudes kirja hänen 47-osaiseen Jääkansan tarina -sarjaansa.
Tuulen humina kertoo viestinsä sille, joka osaa kuunnella. Milloinkaan tuuli ei ole itkenyt yhtä katkerasti kuin sinä vuonna, jolloin suru tuli Gråstensholmiin. Myös Lehmuskujalla Are kuuli lehmusten yksitoikkoisen valituksen, kun huokaava vihuri pyyhki niiden latvoja.
Pahan perintö keskittyy mitä suurimmalta osin velipuoliin Kolgrimiin ja Mattiakseen, jotka kumpikin ovat Jääkansan Taraldin lapsia. Kolgrimin äiti on Jääkansan Sunniva, joka kuoli poikaansa synnyttäessään. Mattiaksen äiti on Taraldin nykyinen vaimo Yrja. Tarinan alkupuoli kattaa tapahtumia parin vuoden ajalta, kun Kolgrim on varhaisteini-ikäinen ja Mattias alle kymmenvuotias.
Romaani sivuaa myös Cecilien tyttären Gabriellan tarinaa, kun tämä jouduttuaan sulhasensa torjumaksi saapuu Norjaan isoäitinsä Livin luokse toipumaan tapahtuneesta. Tällöin Gabriella, joka on sekä Kolgrimia että Mattiasta nuorempi, on jo aikuisuuden kynnyksellä.
Päivin ja öin kuultiin Yrjan huuto: "Mattias!" Kukaan ei tiennyt, miten monta kertaa hän oli etsinyt läpi metsän. Hän saattoi herätä pelonhuutoonsa keskellä yötä ajatellen pakokauhun vallassa: "Hän tarvitsee minua! Hän on yksin, hän tarvitsee minua!" Ja niin hän syöksyi taas ulos etsimään ympäri, ympäri metsää, kysellen mökeistä, haki ja haki...
Pahan perintö on minua toistaiseksi kaikkein eniten sarjassa itkettänyt teos. Romaani on täynnä koskettavia hetkiä, niin surullisia kuin onnellisiakin sellaisia. Spoilaamaan en tässä ryhdy sen enempää kuin että kerron Mattiaksen kohtalon sekä Livin päätöksen alkaa auttaa hädässä olevia lapsia koskettaneen minua todella syvältä - ja todella erilaisista syistä.
Kirjan aikana päästään myös vierailemaan jälleen Jääkansan laaksossa, josta Tengel ja Silje perheineen lähtivät Noitavainossa. Jääkansan laakso on yksi koko sarjan merkittävimmistä ja mielenkiintoisemmista paikoista, joten jään odottamaan, mitä tulevat kirjat siitä paljastavat.
Nyt he olivat saavuttaneet kahden tunturihuipun välisen kivisen väylän. Tuuli ulvoi ahtaassa käytävässä, kovat lumirakeet leijuivat ilmassa ja piiskasivat heidän kasvojaan.Ensin he eivät havainneet mitään, mutta sitten lumiharso väistyi, ja heidän edessään lepäsi Jääkansan laakso, joka oli ollut autiona 1580-luvulta asti.
**
Margit Sandemo (o.s. Underdal, 23.4.1942-1.9.2018) oli norjalais-ruotsalainen kirjailija, joka on erityisen tunnettu nuorille aikuisille suunnatuista moniosaisista romaanisarjoistaan Jääkansan tarina ja Noitamestari. Sandemon isänisä oli kirjallisuuden Nobelilla palkittu runoilija ja kirjailija Bjørnstjerne Bjørnson ja äiti ruotsalainen kreivitär Elsa Reuterskiöld, joka kuului Vaasasta kotoisin olevaan Oxenstierna-aatelissukuun.
Jääkansan tarinan pohjalta on yritetty useaan otteeseen tehdä elokuva tai televisiosarja, mutta yritykset eivät ole koskaan johtaneet mihinkään. Jääkansan tarinan ensimmäisen kolmen romaanin pohjalta on tehty musikaali, joka sai ensi-iltansa drammenilaisessa Saetre Danseteaterissa vuonna 1999.
Margit Sandemo: Jääkansan tarina: Pahan perintö (Sagan om Isfolket: Der onda arven), 1982. Suomentanut Marja Mahlamäki. 253 s.
Kommentit
Lähetä kommentti