Isä



Anthony sairastaa dementiaa, mutta tahtoo asua omassa kodissaan. Tytär Anne on huolissaan isästään ja palkkaa hoitajia huolehtimaan tästä, mutta isä ajaa kaikki pois. Voimattomana Anne joutuu katsomaan, kuinka rakkaan isän koko persoonallisuus muuttuu sairauden myötä ja ennen niin rakas ihminen katoaa häneltä.

Isä on Florian Zellerin ohjaama elokuva vuodelta 2020. Se perustuu Zellerin itsensä kirjoittamaan näytelmään Le Père, joka debytoi syyskuussa 2012 Théâtre Hébertotissa Pariisissa.

Isä on valtavan kaunis, sydämen särkevä elokuva. Se on elokuva, jossa epäluotettavaa kertojaa on käytetty todella onnistuneeksi. Sitä katsojanakin muuttuu Anthonyn tapaan todella vainoharhaiseksi, mitä pidemmälle elokuva etenee. Kirjallisuudessa epäluotettavan kertojan käyttäminen on suhteellisen yleistä, mutta elokuvissa sellaista harvemmin näkee. Tai sitten olen vain katsonut liian vähän tai vääränlaisia elokuvia. Ensimmäinen väittämä todennäköisesti ei pidä paikkaansa, vaikka toki enemmänkin voisi katsoa.

Anthony Hopkins tekee elämänsä roolin dementiaa sairastavana miehenä, jonka mielentilat heittelehtivät laidasta laitaan, kun muisti alkaa pettää ja sen myötä läheiset ihmiset vaikuttaa täysin vierailta. Hopkins palkittiin koskettavasta roolityöstään Oscarilla, mikä teki hänestä kaikkien aikojen vanhimman parhaan miespääosan Oscar-voittajan.

Tytär Annea näyttelevä Olivia Colman huomioitiin myös parhaan naissivuosan Oscar-ehdokkuudella. Anne tahtoisi pitää isänsä lähellään, mutta tästä huolehtiminen vaikuttaa jo avioliittoon, ja siihen ei tietenkään Annen mies Paul ole tyytyväinen. Paul useaan otteeseen avautuukin Anthonylle siitä, kuinka tästä huolehtiminen on vain taakka, mutta missään kohtaa ei voi olla varma, tapahtuuko tämä oikeasti. Elokuva on rakennettu tavalla, joka jättää katsojan vähintäänkin yhtä hämmentyneeksi kuin dementoituneen päähenkilönsä. Suuria hämmennyksen hetkiä nimittäin aiheuttaa, niin katsojalle kuin myös Anthonylle itselleen, kun välillä esimerkiksi Colmanin tilalla nähdäänkin Olivia Williams. Katsojana sitä joutuu itse asettumaan Anthonyn asemaan ja toisinaan on vaikea tietää, mikä on totta, mikä vain Anthonyn sekavan mielen kuvitelmaa. Ja se on juuri se, mikä tekee tästä elokuvasta niin kauniin, raastavan ja ainutlaatuisen.

Isän kaltaisia elokuvia pitäisi tehdä enemmänkin, ylipäätään elokuvia vanhenemisesta tehdään aivan liian vähän. Isä on todella kaunista, taidolla tehtyä draamaa, jollaista katselee todella mielellään. Ludovico Einaudin kynästä lähtöisin olevat sävellykset luovat herkkää tunnelmaa sortumatta liikaan sentimentaalisuuteen ja taitavat näyttelijät kannattelevat koko elokuvaa läpi sen keston.


Helmet-elokuvahaasteeseen numerolla 19. Elokuvan päähenkilön terveys reistailee




Isä | The Father

Ohjaus: Florian Zeller
Käsikirjoitus: Florian Zeller ja Christopher Hampton, Florian Zellerin näytelmän pohjalta
Sävellys: Ludovico Einaudi
Tuotantomaa: Iso-Britannia, Ranska
Julkaisuvuosi: 2020
Kesto: 93 min
Ikäraja: K7
Päärooleissa:
Anthony Hopkins - Anthony
Olivia Colman - Anne

Kommentit